Selvityksessä arvioidaan vuoden 2004 alussa voimaan tulleen palvelusetelilainsäädännön toteutumista ja palvelusetelin käyttöönoton etenemistä ja vaikutuksia. Vuosien 2006 – 2007 vaihteessa 126 kuntaa järjesti jotakin palvelua tarjoamalla asiakkaalle palvelusetelin. Neljännes kunnista järjestää palvelusetelin avulla sosiaalipalveluja. Useimmin järjestettyjä palveluita olivat koti- ja siivouspalvelut sekä omaishoitoa tukevat palvelut. Vuonna 2006 kunnat olivat myöntäneet palveluseteleitä runsaalle 4000 asiakkaalle.

Palvelusetelin käyttöönottaminen on edennyt hitaahkosti, eikä sillä vielä ole ollut merkittävää vaikutusta kuntien palvelustrategioihin ja -rakenteisiin. Silti kunnat ovat yleensä tyytyväisiä käyttökokemuksiinsa ja ilmaisevat kiinnostuksensa lisätä palvelusetelin käyttöä. Käytön laajentaminen kotisairaanhoitoon koetaan välttämättömäksi. Yksikään kunta ei ole kokenut omien työntekijöiden työtyytyväisyyden heikentyneen palvelusetelin myötä.

Myös asiakkaat ilmaisivat tyytyväisyytensä. Itse asioistaan päättävät asiakkaat pitivät palveluseteliä onnistuneena välineenä. Suppeahkon asiakaskyselyn mukaan tyytyväisimpiä asiakkaita olivat lapsiperheet, joille oli annettu palveluseteli kotipalvelun hankkimiseen lyhytaikaiseen tarpeeseen, ja yleensäkin sellaiset asiakkaat, jotka olivat saaneet palvelusetelin tilapäisiin tai aika-ajoin toistuviin tarpeisiinsa. Asiakkaat, joiden puolesta omainen tai joku muu teki päätökset, eivät pohtineet palvelusetelin merkitystä, mutta ilmaisivat yleisen tyytyväisyyteensä saamiinsa palveluihin. Asiakkaat haluaisivat usein vaikuttaa palvelun sisältöön enemmän kuin voivat.

Myös palveluntuottajat kokevat palvelusetelijärjestelmän hyvänä ja toivovat sen käytön lisäämistä. Asiakasmäärät olivat kasvaneet setelin ansiosta jonkin verran, mutta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta asiakkaita oli tutkimushetkellä yleensä vain 1 – 6 palveluntuottajaa kohti. Hankaliksi on koettu taloushallinnon vaatimukset ja toimistotyön lisääntyminen. Palveluntuottajat toivovat usein nykyistä tiiviimpää vuorovaikutussuhdetta kunnan kanssa.

Selvityksen tulosten pohjalta esitetään, että palveluseteliä varten säädetään puitelaki niin, että kunnat voivat järjestää mitä tahansa palveluja antamalla asiakkaalle palvelusetelin. Lisäksi tarvitaan erityislainsäädäntöä esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalvelujen kohdalla. Kiireisin tarve on mahdollistaa kotisairaanhoidon järjestäminen palvelusetelillä. Lisäksi on tarpeen selkeyttää palvelusetelin arvon määräytymistä ja omavastuuosuuksia koskevia säännöksiä. Alan yrittäjyyden ja työllisyyden lisäämiseksi kuntia suositellaan tekemään sektorit ylittävää elinkeinotoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä sekä kuntien välistä yhteistyötä.

Raija Volk ja Tuula Laukkanen. Palvelusetelin käyttö kunnissa. Helsinki 2007. 109 s.
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 20007:38
ISSN 1236-2115
ISBN 978-952-00-2390-4 (nid.), ISBN 978-952-00-2391-1 (PDF)