Terveyden edistämiseen liittyvissä päätöksissä tulee huomioida useita näkökulmia ja pyrkiä arvioimaan päätösten vaikutuksia sekä yhteiskunnallisella tasolla että eri väestöryhmissä. Käytettävissä olevien voimavarojen kohdentaminen kansanterveyttä parhaiten edistäviin toimiin edellyttää riittävää tietoa vaihtoehtoisten tapojen vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta. Tieteellinen näyttö terveyden edistämisen vaikuttavuudesta ja etenkin kustannusvaikuttavuudesta on hajanaista ja laadultaan vaihtelevaa, ja siten päätöksen tekoa heikosti tukevaa.

Tämän raportin tarkoituksena oli selvittää terveyden edistämisen toimien vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta dokumentoidun tutkimustiedon pohjalta. Raportissa tarkastellaan katsaus- ja meta-analyysitasoisia julkaisuja, joissa vaikuttavuuden mittana on muutos tai muutokset käyttäytymisessä, riskitekijöissä, sairastumisessa tai kuolleisuudessa. Lisäksi tarkastellaan lakien ja asetusten vaikutusta käsittelevää kirjallisuutta sekä terveyden edistämisen taloudellisia arviointitutkimuksia. Tulokset esitetään mahdollisimman vertailukelpoisessa muodossa siten, että niiden kriittisen tarkastelun pohjalta voidaan tehdä suuntaa antavia johtopäätöksiä.

Suomalaisten keskeisiä kansanterveysongelmia ovat sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 2 diabetes, kotitapaturmat ja vapaa-ajan tapaturmat sekä murtumat. Tässä raportissa tarkastellaan toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa näiden ongelmien keskeisiin riskitekijöihin. Väestössä monien kansanterveysongelmien riskiä voidaan todennäköisesti alentaa korkeasti koulutetun väestön riskitasolle, jolloin sairastavuus vähenisi 20-40 %. Luotettavasti arvioituja tietoja terveyden edistämisen toimien talousvaikutuksista on toistaiseksi vähän. Ne viittaavat kuitenkin siihen, että monet elintapoja muokkaavat toimenpiteet ovat vaikuttavia ja niiden kustannusvaikuttavuussuhde on edullinen.

Katsaus vetää yhteen epidemiologiseen tutkimukseen perustuvan näytön terveyden ja kansanterveyden kannalta merkittävien sairauksien määrittäjistä ja osoittaa, että niihin vaikuttamalla voitaisiin saavuttaa huomattavia terveyshyötyjä kohtuullisin kustannuksin.

Urpo Kiiskinen, Tuulikki Vehko, Kristiina Matikainen, Sanna Natunen, Arpo Aromaa. Terveyden edistämisen mahdollisuudet - vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Helsinki, 2008. 112 s.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:1
ISSN 1236-2050
ISBN 978-952-00-2503-8 (nid.) ISBN 978-952-00-2504-5 (PDF)