fi_FI
Valitse metadatasta sisällön kieliversiot
Selvityksiä
2005:14
Selvityksiä
2005:14:
Selvityksiä
2005:14:
Selvityksiä
2005:14:
Selvityksiä
2005:14:
Selvityksiä
2005:14:
Selvityksiä
2005:14:
10.11.2005
Selvityksiä 2005:14
Rapporter 2005:14
Reports 2005:14
Selvityksiä 2005:14
Selvityksiä 2005:14
Selvityksiä 2005:14
Selvityksiä 2005:14
10.11.2005
suomeksi
Ympäristömelun haittojen arvioinnin perusteita
Julkaisutiedosto
Julkaisun tiivistelmä
Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on julkaistu
useita terveyshaittaa aiheuttavaa, melua koskevia arviointiohjeita.
Viimeisimmän, vuonna 2003 julkaistun Asumisterveysohjeen (STM,
oppaita 2003:1) yhteydessä, ministeriö päätti laatia erikseen
selvityksen ympäristömelun aiheuttamien haittojen
arviointiperusteista. Selvityksessä tarkastellaan ympäristömelun
erilaisia arvioinnin perusteita ja esitetään katsaus
arviointiperusteita ja -menetelmiä käsittelevistä julkaisuista.
Tällä tavoin voidaan siirtää tutkimuksella hankittua tietoa alan
tutkijoiden ja viranomaisten käyttöön.
Ympäristön- ja terveydensuojelussa ollaan siirtymässä melun ja altistuksen voimakkuuden arvioinnista vaikutusten arviointiin ja erilaisten ympäristön tilaa koskevien meluindikaattoreiden käyttöön. Vaikutusten katsotaan riippuvan parhaiten melun koetusta eli subjektiivisesta voimakkuudesta. Subjektiivisen voimakkuuden mittoja ovat äänekkyys, meluisuus ja kiusallisuus. Näitä suureita ja niiden arvioinnin perusteita on käsitelty perusteellisesti, kuten myös melua koskevia valituksia meluhaittojen indikaattorina.
Euroopan unioni ja Maailman Terveysjärjestö (WHO) harmonisoivat melun arvioinnin menetelmiä ja suureita. Kyselytutkimuksin mitatusta kiusallisuuden ja yöaikaisen melun aiheuttamien unihäiriöiden esiintyvyydestä on tullut kaksi tärkeintä ympäristömelun päävaikutusta. Näiden lisäksi melulla on useita muita vaikutuksia, joiden esiintyvyyksiä joudutaan selvittämään arvioitaessa millaisia terveyshaittoja melu aiheuttaa ja mikä on haittojen esiintyvyys. Erilaisten meluntorjuntavaihtoehtojen tehokkuuden arvioinnissa ollaan siirtymässä vaikutusperusteiseen vertailuun. Kiusallisuutta, erilaisia häiritsevyysvaikutuksia ja unihäiriöiden syntymekanismeja ja arviointia on tarkasteltu selvityksessä laajasti.
Selvityksessä on käsitelty myös melun impulssimaisuuden ja kapeakaistaisuuden arviointia, kuten myös pieni- eli matalataajuisen melun arviointia.
Melulle altistuneiden ihmisten yksilölliset erot, esimerkiksi
meluherkkyys ja tottuminen meluun, vaikuttavat siihen, miten
ihminen melun kokee. Meluherkkyys ja tottuminen ovat vaikutusten
voimakkuutta ja esiintyvyyttä muuttavia tekijöitä. Meluherkkyyttä
ja tottumista on myös tarkasteltu selvityksessä.
Kari Pesonen. Ympäristömelun haittojen arvioinnin
perusteita. Helsinki 2005. 174 s. (Sosiaali- ja terveysministeriön
selvityksiä 2005:14
ISSN 12236-2115
ISBN 952-00-1684-8 (nid.)
ISBN 952-00-1685-6 (PDF)
| URN | http://urn.fi/URN:ISBN:952-00-1685-6 |
på svenska
Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
Julkaisutiedosto Julkaisun tiivistelmä
Kari Pesonen. Grunder för bedömning av skada som orsakas av miljöbuller. Helsingfors 2005. 174 s. (Social- och hälsovårdsministeriets rapporter, ISSN 12236-2115; 2005:14) ISBN 952-00-1684-8 (inh.), ISBN 952-00-1685-6 (PDF)
Inom social- och hälsovårdsministeriets förvaltningsområde har man publicerat flera rekommendationer för bedömning av buller som är menligt för hälsan.
I samband med den senaste, Anvisningar om boendehälsa (SHM:s handböcker 2003:2), beslöt ministeriet att upprätta en separat utredning om bedömningsgrunder för skador som orsakas av miljöbuller. Utredningen granskar olika kriterier och metoder för bedömning av miljöbuller samt framställer en översikt av litteratur kring bedömningsgrunderna och bedömningsmetoderna. På detta sätt kan man överföra forskningsbaserad kunskap till användning för forskare och myndigheter på området.
Inom miljö- och hälsoskydd håller man på att övergå från att bedöma styrkan av buller och utsatthet till att bedöma bullereffekterna och användningen av olika slags bullermått som beskriver miljötillstånd. Effekterna anses vara mest beroende på den subjektiva styrkan av buller. De tre huvudmåtten på subjektiv styrka är hörstyrka, bullrighet och störning (i meningen störningsupplevelse). Dessa storheter och grunderna för bedömning av dem har behandlats på ett omfattande sätt. Samma gäller för klagomål som ett mått på bullerskada.
Europeiska unionen och Världshälsoorganisationen (WHO) harmoniserar metoder och storheter för bedömning av buller. Prevalensen av störningsupplevelsen och sömnstörningar på grund av nattligt buller som mätts med hjälp av enkäter har blivit de två mest betydande huvudeffekterna av miljöbuller. Därtill har buller flera andra effekter vars prevalens måste utredas när man bedömer hurudana hälsoskador buller orsakar och prevalensen av skadorna. Vid bedömning av effektiviteten av olika bullerbekämpningsmetoder håller man på att övergå till en jämförelse som baseras på skillnader i bullereffekterna. På ett omfattande sätt granskar utredningen störningsupplevelse, olika slags störningseffekter och uppkomstmekanismer bakom dem och bedömning av sömnstörningar.
Utredningen behandlar också bedömningen av hur impulsartat eller smalbandigt bullret är samt bedömningen av lågfrekvent buller.
Individuella skillnader bland människor som blivit utsatta för buller, exempelvis känslighet och tillvänjning på bullerexponering, påverkar hur människor upplever buller. Känslighet för och tillvänjning av bullerexponering är faktorer som påverkar bullereffekternas styrka och prevalens. Utredningen granskar även känslighet och tillvänjning av buller.
Nyckelord: bedömning av miljöeffekter, buller, exponering, hälsoskydd, hälsoverkan, metoder, miljöskador
in english
Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
Julkaisutiedosto Julkaisun tiivistelmä
Kari Pesonen. Grounds for assessing hazards caused by environmental noise. Helsinki, 2005. 174pp. (Reports of the Ministry of Social Affairs and Health, ISSN 12236-2115; 2005:14) ISBN 952-00-1684-8 (print), ISBN 952-00-1685-6 (PDF)
A number of guidelines for assessing noise-related health hazards have been published in the administrative field of the Ministry of Social Affairs and Health. In connection with the latest publication, Instructions regarding indoor health from 2003 (MSAH Handbooks 2003:1), the Ministry decided to compile a separate report on the grounds for assessing health hazards caused by environmental noise. The report considers different criteria and bases for assessing environmental noise and presents an overview of the literature on assessment criteria and methods. In this way, research results can be reached easily and applied in practice by researchers and authorities in the field.
In environmental and health protection the emphasis in noise assessment is shifting from the assessment based on noise levels and exposure to noise to the assessment of the prevalence of noise effects and the use of different indicators of noise with regard to the environment. Effects are seen to depend mostly on the perceived intensity of noise. The main measures of the perceived intensity are loudness, noisiness, and annoyance. These quantities and the grounds for assessing them as well as complaints about noise as indicators of noise nuisances have been dealt with thoroughly.
The European Union and the World Health Organization are harmonising the methods and quantities for assessing noise. The prevalence of annoyance and the prevalence of sleep disorders due to night-time noise, as measured by questionnaire surveys, are now considered the two most important effects of environmental noise. In addition, noise has many other effects, which must be studied when assessing case by case what noise-related health hazards there are and their prevalence. In assessing the effectiveness of different alternatives for noise prevention, there is a shift towards comparison based on noise effects. Assessment of different annoyance effects of noise and the mechanisms of sleep disorders are reviewed extensively in the report.
The report also deals with the assessment of impulsive and narrow-band noises, as well as the assessment of low-frequency noise effects.
Individual variations between persons that are exposed to noise, such as sensitivity to noise and habituating to noise, affect how individuals perceive noise. Noise sensitivity and habituating to noise are examples of factors that affect the severity and prevalence of noise effects. This is why the report also examines noise sensitivity and habituating to noise.
Key words : environmental impact, environmental impact assessment, exposure, health impact, health protection, methods, noise
>#MYYNTIPAIKKA|/web/fi/julkaisut/tilaukset/|Subscriptions : |en#
Sámás
Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
File Julkaisun tiivistelmä
??-??????
Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
File Julkaisun tiivistelmä
Français
Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
File Julkaisun tiivistelmä
aus Deutsch
Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
