Sisältöön      
 
 
 
 
 
Valitse metadatasta sisällön kieliversiot
Selvityksiä 2005:19
Selvityksiä 2005:19:
Selvityksiä 2005:19:
Selvityksiä 2005:19:
Selvityksiä 2005:19:
Selvityksiä 2005:19:
Selvityksiä 2005:19:
31.12.2005
Selvityksiä 2005:19
Rapporter 2005:19
Reports 2005:19
Selvityksiä 2005:19
Selvityksiä 2005:19
Selvityksiä 2005:19
Selvityksiä 2005:19
31.12.2005
suomeksi

Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2005

Julkaisutiedosto
Koko julkaisu (pdf, 788 kB)
Julkaisun tiivistelmä


Talvella 2005 tehtiin valtakunnallinen selvitys imeväisikäisten ruokinnasta Suomessa. Selvitykseen osallistui 74 terveyskeskusta/kansanterveystyön kuntayhtymää. Tietoja saatiin 10569 alle vuoden ikäisen lapsen ruokinnasta. Selvitys antaa poikkileikkauskuvan lasten ruokinnasta. Se oli jatkoa vuosina 1995 ja 2000 tehdyille selvityksille. Lasten neuvolakäynnillä kysyttiin, mitä ravintoa lapsi oli saanut neuvolakäyntiä edeltäneen vuorokauden aikana.

Lähes kaikki vastasyntyneet saivat rintamaitoa. Kuukauden ikäisistä lapsista rintamaitoa saaneita oli 87%, kolme kuukautta täyttäneistä 76% ja puoli vuotta täyttäneistä 60%. Lähellä vuoden ikää 36% lapsista sai rintamaitoa muun ravinnon ohella. Vuoden 2000 tilanteeseen verrattuna imetyksessä on tapahtunut edistymistä alle kuukauden ikäisiä lukuun ottamatta kaikissa ikäryhmissä.

Lisäravinnon antaminen vastasyntyneille on tavallista ja näyttää yleistyvän. Tämän selvityksen mukaan alle kuukauden ikäisistä 60% oli täysimetettyjä, kun vuonna 2000 yksinomaan rintamaitoa saaneita oli 65% lapsista ja vuonna 1995 vastaavasti 68%. Yksinomaan äidinmaidonkorviketta ravinnokseen saaneita oli vastasyntyneistä (< 1kk) 7%. Kolme kuukautta täyttäneistä lapsista 51% oli täysimetettyjä ja neljän kuukauden ikäisistä vastaavasti 34%. Yhden – viiden kuukauden ikäisten yksinomainen rintaruokinta on yleistynyt selvästi vuoteen 2000 verrattuna.

Nesteen ja ravinnon antaminen pullosta jo vastasyntyneille on tavallista. Alle kuukauden ikäisistä puolet lapsista (53%) sai jotain pullosta. Äidinmaidonkorviketta pullosta saaneita oli näistä lapsista runsas kolmannes (39%), kolmen kuukauden ikäisistä lähes joka toinen (45%). Kiinteiden lisäruokien antaminen on siirtynyt keskimäärin yli kuukauden myöhemmäksi kymmenessä vuodessa. Kun vuonna 1995 neljän kuukauden ikäisistä lapsista 80% sai kiinteää lisäruokaa, oli vastaava osuus 73% vuonna 2000 ja tässä selvityksessä enää 46%.

Hasunen Kaija, Ryynänen Sanna. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2005. Helsinki 2006. 70 sivua.
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:19
ISSN 1236-2115
ISBN 952-00-1799-2 (nid.)
ISBN 952-00-1800-X (PDF)

Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
URN http://urn.fi/URN:ISBN:952-00-1800-X
på svenska

Julkaisutiedosto
Julkaisun tiivistelmä

Sammanfattning

Hasunen Kaija, Ryynänen Sanna. Amning och kost i spädbarnsåldern i Finland år 2005. Helsingfors 2006. 70 sidor. (Social- och hälsovårdsministeriets rapporter, ISSN 1236-2115; 2005:19) ISBN 952-00-1799-2 ISBN 952-00-1800-X (PDF)

I början av år 2005 utförde social- och hälsovårdsministeriet en riksomfattande undersökning om amning av och kost hos barn under ett år. Totalt 74 hälsovårdscentraler/ samkommuner för folkhälsoarbete runt om i landet deltog i undersökningen. Information inkom gällande matvanor hos 10569 barn under ett år. Utredningen ger en tvärsnittsbild gällande matning av spädbarn. Utredningen var en fortsättning på utredningar som gjordes år 1995 och 2000. I samband med rådgivningsbesök frågades föräldrar vad för slags näring barnet hade fått under dygnet före besöket på rådgivningen.

Nästan alla nyfödda fick modersmjölk. Vid en månads ålder fick 87% av barnen bröstmjölk, vid tre månaders ålder 76% och vid sex månaders ålder 60%. Intill ett års ålder fick 36% av barnen bröstmjölk vid sidan av annan näring. Jämfört med situationen år 2000 har det skett framsteg i antalet barn som ammas i alla åldersgrupper med undantag av barnen under en månads ålder.

Det är vanligt att ge tilläggsnäring ur flaska till nyfödda barn and det tycks har blivit vanligare i tio år. Enligt denna utredning fick 60% av barnen under en månad exklusivt bröstmjölk, jämfört med 65% år 2000 och 68% år 1995. Sju procent av de nyfödda (<1 månad) fick uteslutande modersmjölksersättning. Vid tre månaders ålder ammades 51% av barnen enbart och vid fyra månaders ålder 34%. Uteslutande amningen har blivit klart vanligare i åldersgrupperna 1-5 månader jämfört med situationen år 2000.

Det är vanligt qtt ge vätska och näring ur flaskan redan till nyfödda. Vart annat barn (53%) under en månad fick vätska eller näring ur flaska. Drygt en tredjedel (39%) av nyfödda fick modersmjölkersättning ur flaska och vart annat barn i tre månaders ålder.

I tio år har det blivit över en månads uppskjutning i att ge fast tilläggskost till spädbarn. Medan år 1995 fick 80% av barnen i fyra månaders ålder fast tilläggskost, var den motsvarande andelen 73% år 2000 och endast 46% i denna utredning.

Nyckelord: amning, bröstuppfödning, modersmjölk, modersmjölkersättning, näring, spädbarn, tilläggskost

Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
in english

Julkaisutiedosto
Julkaisun tiivistelmä

Hasunen Kaija, Ryynänen Sanna. Infant feeding in Finland 2005. Helsinki 2006. 70 pages. (Reports of the Ministry of Social Affairs and Health, ISSN 1236-2115; 2005:19) ISBN 952-00-1799-2 ISBN 952-00-1800-X (PDF)

In 2005 the Ministry of Social Affairs and Health carried out a nationwide survey of the breastfeeding and complementary feeding among the Finnish children under one year of age. Altogether 74 primary health care centres participated in the survey. Data was received on the feeding practices regarding 10569 infants in total. The survey gives a cross sectional picture of breastfeeding and complementary feeding of children under one year of age. The survey was a follow-on to the surveys carried out in 1995 and 2000. The primary health care nurses asked mothers about the feeding of the infants during 24 hours prior to the visit at the child welfare clinics.

Nearly all newborn babies were breastfed. At the age of one month 87% of babies were breastfed, at the age of three months 76% and at six months 60%. One out three infants (36%) were receiving breastmilk in addition to complementary feeding at age of 11 months. Compared to the breastfeeding in 2000 there was a clear progress in all age groups, with the infants under the age of one month as an exception.

It is common and it seems to get even more common to give complementary feeding by bottle to new born babies. In this survey, 60% of babies under one month of age were exclusively breastfed, compared to 65% in 2000 and 68% in 1995. Seven percent of the new born infants were receiving infant formula as the only source of nourishment. At the age of three months 51% and at the age of four months 34% of the infants were exclusively breastfed. There was a clear progress in exclusive breastfeeding at the age of 1-5 months compared to the situation in 2000.

Giving water or nourishment by bottle is common even to new born infants. One out of two infants under one month were receiving liquid or nourishment by bottle. One third (39%) of the new born infants were receiving infant formula by bottle and one out of two at the age of three months correspondingly.

Giving infants complementary foods has shifted to a later age by more than a month in ten years. While 80 % infants at the age of four months were receiving complementary foods in 1995, the share was 73% in 2000 and only 46% in this survey.

Key words: Breastfeeding, breastmilk, feeding, infant, infant formula, complementary food

Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
>#MYYNTIPAIKKA|/web/fi/julkaisut/tilaukset/|Subscriptions : |en#
Sámás

File
Julkaisun tiivistelmä
Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
??-??????

File
Julkaisun tiivistelmä
Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
Français

File
Julkaisun tiivistelmä
Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
aus Deutsch

File
Julkaisun tiivistelmä
Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
Jaa