Sosiaali- ja terveyskertomus kuvaa Suomen kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin nykyistä tilaa ja sen säilyttämiseksi ja kohentamiseksi tehtyjä toimia. Kertomus julkaistaan joka neljäs vuosi. Se annetaan eduskunnalle hallituksen kertomuksen liitteenä.

Väestörakenteen kehitys, maan sisäinen muuttoliike, talouskasvu, työllisyys ja työn luonteen muuttuminen sekä EU-jäsenyydestä johtuvat erityispiirteet ovat sosiaali- ja terveyspolitiikkaan keskeisesti vaikuttavia tekijöitä.

Suomalaisten toimintakyky ja terveydentila ovat kohentuneet. Myös työolot ovat parantuneet, ja eläkkeelle siirrytään nyt hiukan iäkkäämpänä kuin ennen. Myönteisen kehityksen suurimpia vaaroja on terveyttä uhkaavien elintapojen ja sairauksien leviäminen: lihavuus on yleistynyt, alkoholinkäyttö kasvanut ja allergiat ja diabetes ovat lisääntyneet. Sosiaalinen hyvinvointi on parantunut keskimääräisen tulotason noustessa, mutta samalla tuloerot ovat kasvaneet. Tulonsiirtojärjestelmä kuitenkin tasaa tuloeroja edelleen tehokkaasti, ja pienituloisten määrä on Suomessa kansainvälisesti verrattuna vähäinen.

Pitkäaikaistyöttömyys, asunnottomuus ja päihteiden käyttö ovat edelleen hyvinvoinnin haasteina. Lisäksi lastensuojelun kasvava tarve sekä sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön saanti antavat aihetta huoleen. Sosiaalimenot ovat kehittyneet maltillisesti ja ne ovat keskimääräistä EU-tasoa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen eri sektorien toiminnan ja kehityksen lisäksi kertomuksessa kuvataan, mitä ongelmien ehkäisemiseksi on tehty. Sosiaali- ja terveyspolitiikan keskeisten strategisten tavoitteiden saavuttamista on edistetty monin erityisohjelmin, joista Kansallinen terveydenhuollon hanke, Terveys 2015 -kansan-terveys-ohjelma, ja Sosiaalialan kehittämishanke ovat keskeisimpiä. Kertomuksessa esitellään ohjelmien nykyvaihe ja kehitysnäkymät.

Väestön terveyteen ja hyvinvointiin vaikutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan ohella monien muiden hallinnonalojen päätöksin ja toimenpitein. Kertomuksessa kuvataan niistä keskeisimmät. Siitä esimerkkinä kuvataan, miten sydänterveyttä edistetään lukuisten sektorien yhteistoimin. Kertomuksen lopussa luodaan katsaus sosiaali- ja terveystoimen tärkeimpiin tuleviin haasteisiin, joista painotetaan erityisesti väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamista ja syrjäytymisen ehkäisyä. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin tulevan kehityksen kannalta on ratkaisevaa, että vähemmän koulutetun ja sosiaalisesti riskialttiin väestön suhteellista asemaa onnistutaan kohentamaan.

Sosiaali- ja terveyskertomus 2006. Helsinki 2006. 320 s.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:4
ISSN 1236-2050
ISBN 952-00-1996-0 (nid.), ISBN 952-00-1997-9 (PDF)