Sisältöön      
 
 
 
 
 
Valitse metadatasta sisällön kieliversiot
Raportteja ja muistioita 2013:10
Raportteja ja muistioita 2013:10:17
Raportteja ja muistioita 2013:10:
Raportteja ja muistioita 2013:10:
Raportteja ja muistioita 2013:10:
Raportteja ja muistioita 2013:10:
Raportteja ja muistioita 2013:10:
14.05.2013
Raportteja ja muistioita 2013:10
Rapporter och promemorior 2013:17
Reports and Memorandums 2013:10
Raportteja ja muistioita 2013:10
Raportteja ja muistioita 2013:10
Raportteja ja muistioita 2013:10
Raportteja ja muistioita 2013:10
14.05.2013
suomeksi

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti

Julkaisutiedosto
Julkaisun tiivistelmä
Verkkojulkaisu

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 17.1.2012 työryhmän laatimaan kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman. Työryhmän väliraportissa määritellään omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet sekä lainsäädännölliset ja muut kehittämistoimenpiteet tällä ja seuraavalla hallituskaudella. Ohjelma kattaa toimeksiantosopimukseen perustuvan omaishoidon eli sopimusomaishoidon, muun omaishoidon ja läheisavun. Ohjelma on suunnattu valtion, kuntien, kuntayhtymien, työelämän, järjestöjen ja seurakuntien päätöksentekijöille.

Omaishoito nähdään hoitomuotona, joka mahdollistaa kotona asumisen hoidon ja huolenpidon tarpeesta huolimatta. Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota omaishoitajien aseman vahvistamiseen, yhdenvertaisuuteen ja jaksamisen tukemiseen. Omaishoitoa tukevia palveluja kehitetään lainsäädäntöä ja ohjausta parantamalla, rakenteita uusimalla, valvontaa kehittämällä, palveluohjausta parantamalla ja omaishoitajien valmennusta ja kuntoutusta kehittämällä. Ohjelmassa esitetään vastuuhenkilön nimeämistä omaishoitajan ja hoidettavan tueksi sekä kaikille sopimusomaishoitajille oikeutta lakisääteiseen vapaaseen ja säännöllisiin terveystarkastuksiin. Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamiseen kehitettyjä joustoja tulee hyödyntää nykyistä paremmin.

Ohjelmassa esitetään säädettäväksi laki sopimusomaishoidosta, joka korvaisi nykyisen omaishoidon tuesta annetun lain. Laissa säädettäisiin muun muassa sopimusomaishoidon edellytykset, valtakunnalliset hoitopalkkioiden myöntämisperusteet ja palkkion suuruus kussakin palkkioluokassa. Palkkioluokkia olisi 2-3. Hoitopalkkio säilyisi veronalaisena tulona. Sopimusomaishoidon järjestämis- ja rahoitusvastuun jakautumiseen valtion ja kuntien kesken esitetään kolme uutta vaihtoehtoista mallia. Palautteen jälkeen valmistellaan yksi tai useampi malli loppuraportin ehdotukseksi.

Omaishoidon tukea saavien henkilöiden omaishoitajien tekemä hoitotyö säästää kuntien sosiaalipalvelujen menoja arviolta 1,1 miljardia euroa vuonna 2013. Suurin menojen kasvu omaishoidon kehittämisestä aiheutuisi sopimusomaishoitajien määrän lisäämisestä nykyisestä noin 40 000 henkilöstä 60 000 henkilöön. Menojen kasvu olisi arviolta 264 miljoonaa euroa vuodessa. Toisaalta sopimusomaishoitajien määrän lisääminen 20 000 henkilöllä säästäisi muita julkisia palvelumenoja vuosittain arviolta keskimäärin 338 miljoonaa euroa.

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. Helsinki 2013. 46 s.
Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:10
ISSN-L 2242-0037
ISSN 2242-0037 (verkkojulkaisu)
ISBN 978-952-00-3297-5

Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
URNhttp://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3297-5
på svenska

Nationellt utvecklingsprogram för närståendevården. Översättning till svenska av kapitlen 1-2 och 6 i mellanrapporten av arbetsgruppen

Julkaisutiedosto Julkaisun tiivistelmä
Verkkojulkaisu

Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte 17.1.2012 en arbetsgrupp för att utarbeta ett nationellt utvecklingsprogram för närståendevården. I arbetsgruppens lägesrapport fastställs de strategiska målen för att utveckla närståendevården samt  lagstiftningsåtgärder och andra utvecklingsåtgärder under denna och nästa regeringsperiod. Programmet omfattar närståendevård som baserar sig på uppdragsavtal, dvs. närståendevård enligt avtal, övrig närståendevård och anhörighjälp. Programmet riktar sig till beslutsfattare inom stat, kommuner, samkommuner, arbetslivet, organisationer och församlingar.

Närståendevården ses som en vårdform som möjliggör att man bor hemma trots behovet av vård och omsorg. I programmet fästs särskild uppmärksamhet vid stärkande av närståendevårdares ställning, lika behandling och stöd för att orka i arbetet. Tjänster som stöder närståendevården utvecklas genom att lagstiftning och styrning förbättras, strukturer reformeras, övervakning utvecklas, servicehandledning förbättras samt träning för närståendevårdare och rehabilitering utvecklas. I programmet föreslås det att en ansvarsperson utses till stöd för närståendevårdaren och den vårdbehövande samt lagstadgad rätt till ledighet och regelbundna hälsokontroller för alla närståendevårdare som ingått avtal. Flexibilitet som utvecklats för att samordna förvärvsarbete och närståendevård ska utnyttjas bättre.

Enligt programmet föreskrivs en lag om avtalsbaserad närståendevård, som ersätter nuvarande lag om stöd för närståendevård. I lagen skulle bland annat förutsättningar för närståendevård enligt avtal, riksomfattande grunder för beviljande av vårdarvoden och arvodets storlek i varje arvodesklass föreskrivas. Antalet arvodesklasser skulle vara 2-3. Vårdarvodet skulle förbli skattepliktig inkomst. Tre nya alternativa modeller för fördelning av ansvaret för ordnande och finansiering av närståendevården enligt avtal mellan staten och kommunerna presenteras. Efter respons bereds en eller flera modeller som förslag i slutrapporten.

Genom det vårdarbete som personer som får stöd för närståendevård utför som närståendevårdare sparar enligt bedömningar kommunerna i utgifter för sociala tjänster 1,1 miljarder euro år 2013. Den största ökningen av utgifterna vid utvecklandet av närståendevården skulle orsakas av att antalet närståendevårdare som ingått avtal skulle öka från nuvarande cirka 40 000 personer till 60 000 personer. Utgiftsökningen skulle enligt bedömningar vara 264 miljoner euro per år. Å andra sidan skulle enligt bedömningar en ökning med 20 000 personer av antalet närståendevårdare som ingått avtal spara i genomsnitt 338 miljoner euro i övriga offentliga serviceutgifter per år.

Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
in english

Julkaisutiedosto
Julkaisun tiivistelmä
Verkkojulkaisu
Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
>#MYYNTIPAIKKA|/web/fi/julkaisut/tilaukset/|Subscriptions : |en#
Sámás

File
Julkaisun tiivistelmä
Verkkojulkaisu
Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
??-??????

File
Julkaisun tiivistelmä
Verkkojulkaisu
Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
Français

File
Julkaisun tiivistelmä
Verkkojulkaisu
Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
aus Deutsch

File
Julkaisun tiivistelmä
Verkkojulkaisu
Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
Jaa