Työn kuormittavuuden hallinta on haasteellista kaikille. Julkaisuun kootut asiantuntijapuheenvuorot auttavat ymmärtämään paremmin työn kuormittavuutta, työelämää ja siitä suoriutumista. Työn kuormittavuus näyttäytyy asiantuntijoiden esityksissä monimuotoisena ilmiönä. Tavoitteena on saada työn kuormittavuutta koskeva keskustelu ja osaaminen osaksi työn arkea.

Kuormittavuutta pyritään hallitsemaan yksilön ja työyhteisön toiminnalla sekä johtamistavoilla ja työpaikan kulttuurisella yhteisymmärryksellä. Sopivia haasteita tarvitaan terveyden ja toimintakyvyn säilyttämiseen, mutta terveydelle haitallista kuormitusta ei sallita. Työpaikan ulkopuolinen tuki on tärkeää esimerkiksi työn ominaisuuksien arvioinnissa.

Laajasti katsoen kysymys on yhteiskuntavastuullisesta työpaikalla tapahtuvasta toiminnasta. Vastuullisuus ilmenee artikkeleissa johtamistapojen ja esimiestyön painottamisessa, mutta myös yksilön vastuullisena toimintana tehdä töitä terveellisesti ja turvallisesti. Kuormittavuuden hallintaa tukevan johtamisen seurauksena työntekijällä on mahdollisuus tehdä valintoja, jotka tukevat optimaalista suoriutumista työssä ja kehittävät työntekijän ammattitaitoa, työn laatua sekä tuottavuutta. Työpaikkojen johto, henkilöstö ja itsenäiset yrittäjät voivat myös oppia ymmärtämään työtään paremmin lukemalla ja keskustelemalla puheenvuoroista.

Kaikki artikkelit korostavat johtajuuden haasteita. Tulevaisuudessa tarvitaan johtajuutta, jonka avulla sopivan työkuormituksen löytäminen on mahdollista. Toisaalta artikkelit johdattavat erilaisuudessaan kysymykseen "Millaista ja kenen tekemänä kuormitukseen liittyvää arviointia tarvitaan tulevaisuudessa jatkuvasti muuttuvissa työtehtävissä?".

Olavi Parvikko tuo esimerkkejä ja pohdintoja siitä, miten työpaikalla voitaisiin kuormittavuutta hallita yksilön, työyhteisön ja ulkopuolisen tuen avulla. Keskeiseksi keinoksi Parvikko esittää työn ja työtilanteiden hallintakeinot - annetaan työntekijöille mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja saada siihen tarvittaessa tukea. Maria Rautio korostaa, että työkuormituksen arvioinnissa olisi otettava huomioon henkilö kokonaisuutena - elämäntilanne ja työtilanne yksilöllisine ominaisuuksineen ja resursseineen. Kirsi Ahola ym. määrittelevät työkuormituksen perustekijät ja korostavat useiden toimijoiden osallistumista ja jatkuvaa toimintaa työpaikan työkuormituksen hallinnassa.

Veikko Louhevaara ym. osoittavat, että työn analysointiin tarvitaan erityisiä mittausmenetelmiä, kuten sykevälivaihtelun mittausta, joilla saadaan tarkempia tuloksia työn kuormittavuudesta todellisessa työtilanteessa.

Pasi Pyöriä osoittaa, että tietotyön kuormittavuuteen on kiinnitettävä edelleen erityistä huomiota, koska työn muutos on johtanut siihen, että tietotyötä tehdään lähes kaikilla toimialoilla eikä vain tietotekniikka-alalla. Liisa Kuokkanen on tutkinut eettistä kuormittavuutta hoitoalalla ja toteaa, että eettisten ongelmien kokeminen on yhteydessä koettuun työhyvinvointiin. Kuokkanen ehdottaa työyhteisöjä toimimaan yhteisöllisesti ja kehittämään johtamisen käytäntöjä. Seppo Väyrynen osoittaa ergonomian merkityksen työjärjestelmän kehittämisessä työkuormitukseen vaikuttavana tekijänä. Uudenlaisia haasteita työn arvioinnille ja hallinnan mahdollisuuksille asettavat innovatiiviset organisaatiot, joita Tuomo Alasoini tarkastelee laajasti. Satu Kalliola kuvaa työelämää työhön suostumisen, työn organisoinnin, johtamisen ja työn ilon näkökulmista tuoden artikkeliin mukaan myös historiallista näkökulmaa, jonka avulla tämän päivän arkea on helpompi ymmärtää.

Puheenvuoroja työn kuormittavuudesta, 92 s
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:17
ISBN 978-952-00-3010-0 (nid.)
ISBN 978-952-00-3011-7 (pdf)
ISSN-L 1236-2115
ISSN 1236-2115 (painettu)
ISSN 1797-9897 (verkkojulkaisu)