Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi 2004 -tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin, terveyden ja opiskelijaterveydenhuollon palvelujen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Lisäksi tarkoituksena oli tuottaa yliopisto-opiskelijoita koskevien tutkimusten kanssa vertailukelpoista tutkimustietoa. Määräaikaan mennessä nettikyselynä toteutettuun tutkimukseen osallistui 3 674 opiskelijaa.

Ammattikorkeakouluopiskelijat käyttävät eniten terveydenhoitajan, yleislääkärin ja hammaslääkärin palveluita. Tavallisimmin terveydenhoitajan vastaanotto on oman ammattikorkeakoulun tiloissa ja lääkärinvastaanottotilat terveyskeskuksessa. Vastaanottoaikojen määrä ja vastaanotolle pääseminen kuitenkin vaihtelee huomattavasti. Noin 37 % opiskelijoista piti terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyä helppona, mutta vain 14 % piti yleislääkärinvastaanotolle pääsyä helppona. Vastanneista 18 % ei ollut päässyt halutessaan lääkärin- ja vajaat 7 % terveydenhoitajan vastaanotolle. Keskimäärin terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyä odotetaan 1,6 päivää ja lääkärin vastaanotolle pääsyä 6,7 päivää. Selkeästi tärkeimpänä palveluiden kehittämiskohteena opiskelijat pitivät hammashuollon palveluiden lisäämistä. Puolet tutkimukseen osallistuneista oli käyttänyt yksityisen sektorin terveydenhuollon palveluita opiskeluidensa aikana ainakin kerran. Tutkimukseen osallistuneista 83 % ilmoitti terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi ja vain noin 3 % melko huonoksi tai huonoksi. Tavallisimpia opiskelijoiden oireita ovat niska- ja hartiakivut, joista päivittäin kärsii 13 % opiskelijoista. Myös nuha ja nenän tukkoisuus, päänsäryt ja väsymys ovat tavallisia oireita. Reilut 55 % liikkuu useita kertoja viikossa niin, että ainakin lievästi hengästyy ja hikoilee. Vajaat 7 % liikkuu näin päivittäin ja vajaat 8 % ei harrasta liikuntaa lainkaan. Keskimäärin liikuntaa harrastetaan neljä tuntia viikossa. Reilut 62 % ei tupakoi/käytä nuuskaa lainkaan, mutta 22 % tupakoi päivittäin. Miesten tupakointi on naiset tupakointia yleisempää. Opiskelijoiden alkoholin käyttö painottuu kuukausittaiseen käyttöön, 7 % ei käytä alkoholia lainkaan ja vajaat 7 % käyttää alkoholia useita kertoja viikossa.

Opiskeluoloja koskevassa osiossa tarkasteltiin mm. opiskelutyytyväisyyttä, opintojen ohjauksen riittävyyttä, opiskeluympäristöön liittyviä olosuhteita, opintoihin liittyvää työmäärää ja poissaolojen syitä. Tutkimukseen osallistuneista 40 % ilmoitti tarvitsevansa apua stressinhallinnassa. Erilaisiin opiskelun ongelmiin ja opiskelutekniikkaan liittyviin asioihin neuvoja kaipaisi 37 % opiskelijoista. Saamansa opintojen ohjauksen katsoi olleen riittämätöntä 24 % vastanneista. Tentteihin lukeminen, erilaisten opiskeluun liittyvien tehtävien valmiiksi saattaminen ja opintojen suunnitteleminen aiheuttavat opiskelijoille eniten ongelmia. Tavallisimpia opiskeluympäristössä opintoja häiritseviä seikkoja ovat lämpötiloihin, ilmanvaihtoon ja työtuoleihin ja – pöytiin liittyvät ongelmat. Tutkimuksen perusteella opiskeluolot ja opintojen ohjaus ammattikorkeakouluissa vaativat kehittämistä.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhuolto tapahtuu kuntien toimesta. Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat terveydenhuoltopalveluiden järjestämistavan olevan melko kirjava ja tästä johtuen eri alojen ja paikkakuntien opiskelijat ovat palveluiden saatavuuden suhteen eriarvoisessa asemassa. Kunnissa tulisikin opiskelijoiden terveydenhuoltopalveluiden kehittämiseen kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää tiedottamiseen, jotta opiskelijoiden tietoisuutta erilaisista palveluista ja niiden saatavuudesta voitaisiin lisätä.

Hanna Erola. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi 2004. Helsinki 2004. 108 s. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:16
ISSN 1236-2115
IBSN 952-00-1567-1