fi_FI
Valitse metadatasta sisällön kieliversiot
Julkaisuja 2008:7
Julkaisuja 2008:7:
Julkaisuja 2008:7:
Julkaisuja 2008:7:
Julkaisuja 2008:7:
Julkaisuja 2008:7:
Julkaisuja 2008:7:
12.06.2008
Julkaisuja 2008:7
Publikationer 2008:7
Publications 2008:7
Julkaisuja 2008:7
Julkaisuja 2008:7
Julkaisuja 2008:7
Julkaisuja 2008:7
12.06.2008
suomeksi
Näyttöpäätetyö; Valtioneuvoston päätöksen 1405/1993 soveltaminen ja vaikutukset työpaikoilla
Julkaisutiedosto Julkaisun tiivistelmä Euroopan unionissa työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta
pyritään edistämään direktiiveillä. Niiden vaikuttavuudesta ei ole
riittävästi tietoa ja ei tiedetä, miten hyvin työpaikat tuntevat
säädökset ja niitä noudattavat. Tästä syystä kuusi EU-maata päätti
tehdä selvityksen säädösten soveltamisesta ja vaikutuksista
työpaikoilla. Ensimmäiseksi kohteeksi valittiin näyttöpäätetyötä
koskeva direktiivi, jonka säädökset Suomessa sisältyvät
näyttöpäätetyöstä annettuun valtioneuvoston päätökseen (VNp
1405/1993). Jäsenmaiden kansallisista arvioinneista on tehty
englanninkielinen yhteenvetoraportti ja julkaisun nimi on “The
development of a methodology to assess the quality of
EU-directives: a pilot study on basis of the Directive on Visual
Display Units (Directive 90/270 EEC): Integrated cross-national
report".
Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista Tässä julkaisussa esitetään suomalaisen tutkimuksen kaikki tulokset. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköpostitse ja internetin kautta toteutettua lomakekyselyä ja teemakyselyä. Kysely kohdistettiin työnantajille ja työntekijöille sekä yrityksen työterveyshuollolle. Työantajia edustavat vastaajat poimittiin Työturvallisuuskeskuksen työsuojelupäällikkörekisteristä ja Valtiokonttorin vastaavasta rekisteristä. Työantajan edustaja välitti kyselyt joukolle työpaikan näyttöpäätetyöntekijöitä sekä työpaikan työterveyshuollolle. Teemakysely suunnattiin työnantaja- ja työntekijäjärjestöille, työsuojeluviranomaisille, kaluste- ja laitevalmistajille ja toimittajille sekä työnäön ammattilaisille.
Kysely lähetettiin 2980:lle työnantajan edustajalle (vastauksia 934, 32 %). Työantajan edustajat kohdistivat kyselyn noin 4316 työntekijälle (vastauksia 1872, 42 %) ja noin 666 työterveyshuollolle (vastauksia 289, 42 %). Teemakyselyssä vastauksia saatiin 25 kappaletta.
Noin 80 % vastanneista työntekijöistä ilmoitti käyttävänsä tietokonetta yli 4 tuntia päivässä. Yleisin tietokonetyyppi oli pöytätietokone. Kannettavia tietokoneita oli noin kolmanneksella työntekijöistä.
Näyttöpäätetyötä koskevan Valtioneuvoston päätöksen sisällön tunsi vain noin neljännes työnantajista ja pieni osa työntekijöistä. Työterveyshuollon edustajat tunsivat suomalaiset säädökset erittäin hyvin. Suurin osa sekä työnantajista, työntekijöistä että työterveyshuolloista piti säädöksiä selkeinä ja helposti ymmärrettävinä ja enimmäkseen helposti noudatettavina ja kattavina. Työnantajista suurin osa ei kaivannut yksityiskohtaisempia säädöksiä. Sen sijaan puolet työntekijöistä ja työterveyshuollosta haluaisi säädöksistä yksityiskohtaisempia. Selkeämpiä ja yksityiskohtaisempia ohjeita kaivattiin erityisesti säädöksen soveltamisalaan sekä erityistyölasien hankintaan ja kustantamiseen.
Suurin osa kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että esimerkiksi hankittujen tietokonelaitteiden laatuun ei lainsäädännöllä ole ollut vaikutusta. Säädöksen merkitys on ollut suuri henkisen ylikuormituksen ehkäisyssä, näöntarkastusten järjestämisessä työnantajan kustannuksella ja näyttöpäätesilmälasien korvaamiskysymyksissä. Erityisesti työntekijät olivat sitä mieltä, että näyttöpäätetyölasien korvaamiseen ilman säädöksiä ei kiinnitettäisi lainkaan huomiota.
Kyselyn ja työsuojelupiirien antamien tietojen mukaan valtioneuvoston päätöksen noudattaminen on yleisempää suurissa ja keskisuurissa yrityksissä kuin pienillä työpaikoilla. Työnantajatahojen ja työsuojelupiirien vastausten mukaan säädösten tulkinnassa ja soveltamisessa ei ole ollut ongelmia. Sen sijaan työntekijäliitot ja näköasiantuntijat raportoivat ongelmia olleen säädöksen soveltamisalan määrittelemisessä ja erityistyölasien hankinnassa ja korvauskysymyksissä. Näkemisen asiantuntijat toivoivat säädösten tarkennusta ja käytännön sovellusohjeita erityisesti näyttöpäätetyöhön tarvittavien silmälasien määräämisestä ja korvaamisesta.
Työntekijöiden mielestä työnantajan pitäisi toimia tehokkaammin näöntarkastuksen ja ergonomian arvioinnissa. Käsitykset siitä, kustantaako työnantaja näyttöpäätelasit työntekijälle hänen niitä tarvitessaan, eroavat eri osapuolten ilmoituksissa. 59 % työnantajista ilmoittaa, että lasit korvataan. Työntekijöiden vastaavat luvut ovat selvästi matalammat (37 % ). Työterveyshuollon mielestä 82 % heidän huollossaan olevista työpaikoista korvaa lasit. Yllättävän suuri osuus - viidennes työnantajista - oletti, että työnantaja ei korvaa mitään näyttöpäätetyöpäätöksen mukaisista erityistyölaseista.
Jouni Lehtelä, Ritva Ketola, Toivo Niskanen ja Erkki Nykyri.
Näyttöpäätetyö. Valtioneuvoston päätöksen 1405/1993 soveltaminen ja
vaikutukset työpaikoilla. Helsinki 2008. 168 s.
Sosiaali- ja terveys ministeriön julkaisuja 2008:7
ISSN 1236-2050
ISBN 978-952-00-2550-2 (nid.), ISBN 978-952-00-2551-9 (PDF)
| URN | http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-2551-9 |
på svenska Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
Julkaisutiedosto Julkaisun tiivistelmä
Jouni Lehtelä, Ritva Ketola, Toivo Niskanen och Erkki Nykyri. Bildskärmsarbete. Tillämpningen av statsrådets beslut 1405/1993 och beslutets inverkningar på arbetsplatser. Helsingfors 2008. 168 s. (Social- och hälsovårdsministeriets publikationer 2008:7, ISSN 1236-2050), ISBN 978-952-00-2550-2 (inh.), ISBN 978-952-00-2551-9 (PDF)
Inom Europeiska unionen strävar man att främja arbetstagarnas hälsa och säkerhet genom direktiv om arbetsmiljön. Man vet inte tillräckligt mycket om direktivens inverkan på arbetsplatserna. Det är inte heller tillräckligt noggrant känt hur väl man på arbetsplatserna känner till bestämmelserna och iakttar dem. Därför beslöt sex EU-länder att göra en utredning om tillämpningen av bestämmelserna och deras inverkningar på arbetsplatser. Man valde att undersöka direktivet om arbete vid bildskärm, vars föreskrifter i Finland ingår i statsrådets beslut om arbete vid bildskärm (SRb 1405/1993). På basis av medlemstaternas nationella bedömningar utarbetades en sammanfattande rapport på engelska under titeln "The development of a methodology to assess the quality of EU-directives: a pilot study on basis of the Directive on Visual Display Units (Directive 90/270 EEC): Integrated cross-national report".
I denna publikation framförs resultaten av den finländska utredningen. Som undersökningsmetod användes en enkät och en temaenkät, som genomfördes via e-post och internet. Enkäten sändes till arbetsgivarna och arbetstagarna samt företagets företagshälsovård. De svaranden som representerade arbetsgivarna handplockades från Arbetarskyddscentralens register över arbetarskyddschefer och från Statkontorets motsvarande register. Arbetsgivarens representant förmedlade enkäten till en grupp av arbetstagare i bildskärmsarbete på arbetsplatsen och till arbetsplatsens företagshälsovård. Temaenkäten sändes till arbetsgivar- och arbetstagarorganisationer, arbetarskyddsmyndigheter, tillverkare och leverantörer av inventarier och anordningar samt specialister i synergonomi.
Enkäten sändes till 2980 representanter för arbetsgivarna (934 svar, 32 %). Arbetsgivarnas representanter sände enkäten till 4316 arbetstagare (1872 svar, 42 %) och omkring 666 företagshälsovårdsenheter (289 svar, 42 %). Man fick 25 svar på temaenkäten.
Omkring 80 % av arbetstagarsvarandena rapporterade att de använde dator över 4 timmar om dagen. Den vanligaste datortypen var bordsdator. Omkring en tredjedel av arbetstagarna hade en bärbar dator. Bara omkring en fjärdedel av arbetsgivarna och en liten del av arbetstagarna kände till innehållet i statsrådets beslut om bildskärmsarbete. Företagshälsovårdens representanter kände till de finländska bestämmelserna mycket bra. Största delen av både arbetsgivarna, arbetstagarna och företagshälsovårdspersonalen tyckte att bestämmelserna var klara och lättförståeliga och de var mestadels täckande och lätt att följa. Största delen av arbetsgivarna saknade inte mer detaljerade bestämmelser. Däremot skulle hälften av arbetstagarna och företagshälsovårdspersonalen vilja få mer detaljerade bestämmelser. Klarare och mer detaljerade anvisningar saknades särskilt om beslutets tillämpningsområde samt om anskaffning och ersättning av speciella glasögon för arbetet.
Största delen av de svarandena tyckte att lagstiftningen inte påverkade kvaliteten på de datatekniska anordningar som anskaffades till arbetsplatsen. Bestämmelsen har haft en stor betydelse för förebyggandet av psykisk överbelastning, anordnandet av synundersökningar på arbetsgivarens bekostnad och i frågor som gäller ersättningen av kostnaderna för bildskärmsglasögon. I synnerhet arbetstagarna tyckte att man utan dessa bestämmelser inte alls skulle fästa uppmärksamhet vid ersättningen av kostnaderna för bildskärmsglasögonen.
Enligt enkäten och arbetarskyddsdistriktens svar följs statsrådets beslut mer allmänt i stora och medelstora företag än på små arbetsplatser. Enligt arbetsgivarorganisationernas och arbetarskyddsdistriktens svar har det inte har varit några problem med tolkningen och tillämpningen av bestämmelserna. Däremot rapporterar arbetstagarorganisationerna och synspecialisterna att det har varit problem med definieringen av bestämmelsens tillämpningsområde, med anskaffningen av specialglasögon och med ersättningsfrågorna. Synspecialisterna önskade att bestämmelserna skulle preciseras och det skulle finnas praktiska tillämpningsanvisningar särskilt för ordineringen och ersättningen av glasögon som behövs för bildskärmsarbete.
Enligt arbetstagarna bör arbetsgivarens verksamhet vara mer effektiv vid bedömningen av synundersökningar och ergonomi. Uppfattningarna om arbetsgivaren betalar arbetstagarens bildskärmsglasögon vid behov skiljer sig från varandra i de olika parternas svar. 59 % av arbetsgivarna meddelade att kostnaderna för glasögon ersätts. Siffran bland arbetstagarna var klart lägre (37 %). Enligt företagshälsovården ersätts kostnaderna på 82 % av de arbetsplatser de betjänar. En överraskande stor andel - en femtedel av arbetsgivarna - antog att arbetsgivaren inte alls ersätter speciella arbetsglasögon i enlighet med beslutet om bildskärmsarbete.
Nyckelord : adb-utrustning, dataterminaler, enkät, föreskrifter, förhållandena i arbetet, påverkan
in english Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
Julkaisutiedosto Julkaisun tiivistelmä
Jouni Lehtelä, Ritva Ketola, Toivo Niskanen and Erkki Nykyri. Work with display screen equipment. Application of Government Decision 1405/1993 and the effects of the Decision in workplaces. Helsinki 2008 168 p. (Publications of the Ministry of Social Affairs and Health 2008:7, ISSN 1236-2050), ISBN 978-952-00-2550-2 (pb), ISBN 978-952-00-2551-9 (PDF)
The European Union seeks to promote the health and safety of workers by issuing work environment directives. The effects of the directives on workplaces are not very well known, neither is it known how well people at the workplaces know the legal provisions and observe them. For this reason, six EU member states decided to carry out a survey concerning the application and effects of the legal provisions in workplaces. The directive on display screen equipment was selected as the first topic for the survey. Its provisions have been transposed into the Finnish Government Decision on work with display screen equipment (1405/1993). A summarised report in English is available containing the member states’ national surveys under the title “The development of a methodology to assess the quality of EU-directives: a pilot study on basis of the Directive on Visual Display Units (Directive 90/270 EEC): Integrated cross-national report".
This publication presents the results of the Finnish survey. The study method consisted of a form questionnaire and a theme questionnaire distributed via e-mail and the Internet. The form questionnaire was sent to employers and employees and the company’s occupational health care unit. The employer respondents were selected from the occupational safety and health manager register of the Centre of Occupational Safety and from the similar register of the State Treasury. The employer representative sent the questionnaire to a number of the company’s display screen workers and occupational health care professionals. The theme questionnaire was sent to employer and employee organisations, occupational safety and health authorities, manufacturers and suppliers of office furniture and equipment, and to specialists in visual ergonomics.
The questionnaire was sent to 2980 employers (934 responses, 32%). The employers sent the questionnaire to about 4316 employees (1872 responses, 42%) and to about 666 occupational health care professionals (289 responses, 42%). 25 responses were received for the theme questionnaire.
About 80% of the worker respondents informed that they used a computer for over 4 hours a day. The most usual type of computer was a desktop computer. About one third of the employees had a movable computer. The content of the Government Decision on work with display screen equipment was known to only one fourth of the employers and a small number of employees. The occupational health care respondents knew the Finnish provisions very well. Majority of the employers, employees and occupational health care professionals considered that the provisions were clear and easy to understand as well as comprehensive and easy to comply with. Most employers did not need any more specific provisions. On the other hand, half of the employees and occupational health care professionals would like to have the provisions in greater detail. More explicit and specific regulations were needed especially as to the provision’s sphere of application as well as the acquisition and refunding of special eyeglasses for display screen work.
Majority of the respondents thought that the legislation had not affected the quality of the computers acquired to the workplace. The provision has had a great impact on preventing mental overloading, arranging for sight tests at the employer’s cost and the questions concerning refunding of eyeglasses for display screen work. The employees, in particular, considered that no attention at all would be paid to refunding glasses for display work without the provisions.
According to the results of the questionnaire and the responses of the Occupational Safety and Health Inspectorates, large and medium-size companies more often comply with the Government Decision than small workplaces. According to the responses of the employer organisations and the OSH Inspectorates, there have not been any problems in the interpretation and application of the provisions. On the other hand, the employee organisations and eye specialists reported that problems had occurred in the case of determining the scope of application and questions concerning the acquisition and refunding of special eyeglasses. The eye specialists would like to have more specific rules and practical guidelines for application in the case of prescription and refunding eyeglasses necessary for display screen work.
In the employees’ opinion, the employer should act more effectively in assessing sight tests and ergonomics. The parties’ views differ on whether the employer pays the costs for the worker’s eyeglasses if such are needed in display screen work. 59% of the employers reported that the glasses are refunded. The figure for employees was clearly lower (37%). The occupational health care professionals reported that the glasses are refunded in 82% of their customer workplaces. A surprisingly high number of employers (one fifth) expected that the employer does not have to refund any costs for special eyeglasses in accordance with the Decision on work with display screen equipment.
Keywords : data processing equipment, data terminals, effects, regulations, questionnaire survey, working conditions
>#MYYNTIPAIKKA|/web/fi/julkaisut/tilaukset/|Subscriptions : |en#
Sámás Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
File Julkaisun tiivistelmä
??-?????? Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
File Julkaisun tiivistelmä
Français Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
File Julkaisun tiivistelmä
aus Deutsch Allaolevat tiedot syötetään metatiedoista
