Alkoholijuomien käyttö ja tupakointi ovat merkittävimmät yksittäiset kansanterveyden uhkatekijät. Alkoholin aiheuttamat haitat riippuvat kulutetusta määrästä ja kulutustavoista.
Yksilön alkoholin käyttöön liittyviä terveyshaittoja ovat esimerkiksi syövät, neuropsykiatriset häiriöt, sydän- ja verisuonisairaudet, sisäelinsairaudet, sikiövauriot, myrkytykset, tapaturmat ja itsemurhat. Useat terveyshaitat suurenevat suorassa suhteessa kulutukseen eikä turvallista kynnysarvoa alkoholin käytölle ole olemassa.
Alkoholin käytön sosiaaliset haitat liittyvät yleisimmin humalajuomisen aiheuttamiin onnettomuuksiin, ihmissuhdeongelmiin sekä väkivaltaan ja turvattomuuteen. Runsas pitkään jatkuva juominen tuo mukanaan perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja työelämään liittyviä sosiaalisia sekä taloudellisia ongelmia.
Alkoholipolitiikalla tarkoitetaan julkisen vallan toimia, joilla ehkäistään alkoholista aiheutuvia
- sosiaalisia
- terveydellisiä ja
- yhteiskunnallisia haittoja.
Alkoholipolitiikassa ovat hallitusohjelman mukaisesti avainasemassa seuraavat toimet:
- Vakiinnuttamalla varhainen puuttuminen perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon pysyväksi toimintamalliksi tehostetaan ehkäisevää päihdetyötä.
- Alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden verotusta nostetaan.
- Vähennetään lasten vanhempien alkoholinkäyttöä ja siitä lapsille aiheutuvia haittoja määrätietoisella päihdepolitiikalla.
- Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoito varmistetaan.
- Päihdeongelmaisten vanhempien lapsille turvataan riittävät tukipalvelut.
Alkoholipoliittiset keinot
Tutkimustietojen perusteella alkoholin haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin:
- nostamalla alkoholin verotusta
- rajoittamalla alkoholin mainontaa
- monopolisoimalla alkoholin vähittäismyynti
- rajoittamalla alkoholijuomien myyntiaikoja
- tehostamalla rattijuopumuksen vastaista työtä
- tehostamalla sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapoja.
Alkoholipolitiikan keinojen tuloksellisuutta koskevat tuoreimmat kansainväliset tutkimustulokset on koottu yhteen:
Alkoholipolitiikan kuluttajaopas (STM:n esitteitä 2004:6)
Suomen alkoholipolitiikka perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen vuodelta 2003 ja Alkoholiohjelmaan 2008-2011. Alkoholipolitiikkaa linjataan myös hallitusohjelmassa.
Valtioneuvoston periaatepäätös
alkoholipolitiikan linjauksista
Alkoholiohjelma (THL)
Hallitusohjelma (Valtioneuvosto)
Alkoholipoliittinen toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti: Euroopan unionin lainsäädäntö ja laajentuneet markkinat ovat nakertaneet perinteistä suomalaista alkoholipolitiikkaa ja vähentäneet hintapolitiikan vaikuttavuutta. Alkoholiolojen muutoksia tarkastellaan julkaisussa:
