Esteettömyysdirektiivi

Hallituksen esityksen tarkoitus on panna kansallisesti toimeen esteettömyysdirektiivin vaatimukset. 

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimassa työryhmässä. Mukana esityksen valmistelussa ovat valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, oikeusministeriö, sisäministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö. Asiantuntijoiksi on kutsuttu edustajat Vammaisfoorumista ja Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Esteettömyysdirektiivin tavoite on edistää kaikkien ja erityisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuutta itsenäiseen asiointiin YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti.

Direktiivi on pantu kansallisesti täytäntöön uudella lailla, joka määrittää eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimukset. Lisäksi direktiivin edellyttämiä muutoksia on tehty digipalvelulakiin, sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin, liikenteen palveluista annettuun lakiin, markkinavalvontalakiin ja hätäkeskustoiminnasta annettuun lakiin. 

Lait tulevat voimaan 1.2.2023, mutta niiden soveltaminen alkaa pääosin 28.6.2025.

Hätäkeskustoiminnasta annetun lain muutokset tulevat voimaan 28.6.2025.

Direktiivin soveltamisala kattaa erilaisia tuotteita ja palveluja, joten muutoksia on tehty useaan eri lakiin. Lisäksi on säädetty uusi laki eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista.

Eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista on säädetty uusi laki. Tuotteiden valvonta on markkinavalvontaa, joten uusi laki eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista on lisätty markkinavalvontalain soveltamisalaan. 

Palveluiden osalta on tehty muutoksia digipalvelulakiin, joka säätää digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta, sekä sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin.
 
Liikenteen palveluista annettuun lakiin on lisätty henkilöliikennettä koskevat vaatimukset tarjota esteettömyystietoa. 

Hätäkeskustoiminnasta annettuun lakiin on tehty muutoksia hätäviestiin vastaamisessa.

Kansallisten lakiehdotuksien soveltamisala vastaa esteettömyysdirektiivin soveltamisalaa (2 artikla). Esteettömyysdirektiivin valmistelun yhteydessä on todettu, että juuri näillä direktiiviin valikoiduilla tuotteilla ja palveluilla on esteettömyydessä eniten eroja jäsenvaltioiden välillä. Nämä valikoidut tuotteet ja palvelut ovat tärkeitä vammaisille henkilöille. EU arvioi esteettömyysdirektiivin vaikutuksia viiden vuoden välein vaatimusten soveltamisesta (28.6.2025) lähtien.

Tuotteiden osalta esteettömyysdirektiivin soveltamisalaan kuuluu esimerkiksi kuluttajille tarkoitetut tietokoneet, itsepalvelupäätteet, älypuhelimet, digiboksit ja sähköisiin kirjoihin tarkoitetut lukulaitteet.

Palveluiden osalta esteettömyysdirektiivin soveltamisalaan kuuluu sähköisen viestinnän palvelut, liikenteeseen liittyvät palvelut, kuluttajapankkipalvelut, verkkokauppa ja sähkökirjat. Lisäksi soveltamisalaan kuuluu hätänumeroon vastaaminen.

Direktiivin soveltamisalaan ei kuulu esimerkiksi äänestysautomaatti, koska kyseessä ei ole soveltamisalaan kuuluvan palvelun tarjoaminen. Vastaavasti sääntely ei ulotu esimerkiksi terveyskeskuksen ilmoittautumisautomaattiin, koska kyseessä ei ole soveltamisalaan kuuluva palvelu. Kuitenkin digipalvelulain voimassa olevat saavutettavuusvaatimukset velvoittavat esimerkiksi julkista terveydenhuoltoa. 

Esteettömyysdirektiivin perusteella annettuja säännöksiä sovelletaan yksityiseen ja julkiseen toimijaan, joka saattaa soveltamisalaan kuuluvan tuotteen markkinoille tai tarjoaa palvelua kuluttajalle.

Talouden toimijalla tai palveluntarjoajalla on velvoite huolehtia, että tarjottu tuote tai palvelu vastaa vaatimuksia. Jos talouden toimija tai palveluntarjoaja hankkii tuotteen tai palvelua joltain toiselta (kolmannelta osapuolelta), tulee heidän esimerkiksi sopimuksen avulla huolehtia siitä, että tarjottu tuote tai palvelu täyttää vaadittavat esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimukset.

Standardoimistyö tehdään EU:n tasolla. EN 301 549 -standardi tulee olemaan käytössä ja näin ollen myös WCAG-kriteeristö tulee olemaan käytössä digitaalisten palvelujen osalta.  

Esteettömyysdirektiivi tuo lisävaatimuksia. Näitä ovat esimerkiksi esteettömyysdirektiivin liitteen I jakson IV lisävaatimukset palveluille. Nämä vaatimukset eivät ole täysin yhtenevät standardin EN 301 549 kanssa. 

Komission tavoite on, että yhdenmukaiset standardit ovat voimassa, kun esteettömyysdirektiivin perusteella annettujen vaatimusten soveltaminen alkaa 28.6.2025. Esteettömyysdirektiivin liite I on jatkossakin merkittävä ja liite määrää sen tason, jota tulee noudattaa. Yhdenmukaistettuja standardeja noudattamalla voi siis osoittaa vaatimuksenmukaisuuden ainakin osittain.

Esteettömyysdirektiivin taloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan noin 146 milj. €. Tästä suurin osa (noin 70 milj. €) kohdistuu todennäköisesti verkkokauppoihin ja toinen merkittävä osa (noin 40 milj. €) jatkuvaan ylläpitoon ja kouluttamiseen kaikkien toimijoiden osalta arvioituna.

Kyseessä olevat kulut jakautuvat todellisuudessa pidemmälle aikavälille. Jos vaatimusten täyttäminen kehittämisen ja korjaamisen kautta on mahdollista, lyhyen ajan investointikulut pysyvät alhaisina. Kun esteettömyys voidaan huomioida osana normaalia kehitystyötä, jakautuvat kulut pidemmälle aikavälille. 

Jatkuvien kustannusten osuuden voidaan ajatella olevan vuositasolla yhteensä noin 5-10 miljoonaa euroa selvityksen piirissä olevilla aloilla.

Kustannusten ohella esteettömyysosaamisen uskotaan lisääntyvän ja sille kehittyvän suuremmat markkinat. Esteettömyysdirektiivin voidaan nähdä parhaimmillaan parantavan palveluita kaikille, lisäävän toimijoiden kilpailukykyä ja mahdollistavan uusia innovaatioita.

Esteettömyysdirektiivin toimeenpano tuottaa höytyjä erityisesti vammaisille henkilöille sekä esimerkiksi iäkkäille henkilöille. Hyötyjä on vaikea arvioida suoraan rahallisesti. Kuitenkin hyötyjä ja yhteiskunnallisesti säästöjä syntyy, jos esimerkiksi vammaisille henkilöille ei ole tarvetta järjestää erityispalveluja, vaan tuotteet ja palvelut ovat jo lähtökohtaisesti suunniteltu esteettömiksi ja saavutettaviksi, jotta mahdollisimman moni voi osallistua yhteiskuntaan itsenäisesti. 

Digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetun lain valvontaviranomaisena jatkaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston saavutettavuusvalvonnan yksikkö. Sähköisen viestinnän palvelujen ja liikenteen palveluja (esteettömyystieto) valvoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Myös tuotteiden markkinavalvonta on Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vastuulla. 

Valvonnassa voidaan puuttua vaatimustenvastaisuustilanteisiin ja määräyksen tehosteeksi voidaan asettaa viime kädessä uhkasakko.

Hätäilmoituksiin vastaamisen valvonta hoidetaan sisäministeriössä.

Tuotteen tai palvelun käyttäjä voi ilmoittaa valvovalle viranomaiselle, jos soveltamisalaan kuuluvassa tuotteen tai palvelun esteettömyydessä on puutteita. Valvovan viranomaisen tulee tapauskohtaisesti ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin.

Uusien esteettömyysvaatimusten soveltaminen alkaa 28.6.2025. Lisäksi esteettömyysdirektiivi sallii muitakin siirtymäaikoja, jotka on otettu kansallisesti käyttöön.

Direktiivissä on rakennetun ympäristön osalta kansallista liikkumavaraa.

Suomessa on tällä hetkellä voimassa rakentamiseen liittyvää lainsäädäntöä esteettömyydestä. Esteettömyyttä tarkastellaan nimenomaan rakennuslupavaiheessa, mutta esteettömyysdirektiivin soveltamisalan palveluja voidaan sijoittaa rakennettuun ympäristöön myös toisenlaisissa tilanteissa, jolloin kansallinen esteettömyysasetus ei tule tarkasteluun. 

Esteettömyysdirektiivin vaatimukset rakennetulle ympäristölle on ilmaistu yleisellä tasolla. Vaatimuksia tullaan tarkentamaan standardeilla. 

Tässä vaiheessa rakennettua ympäristöä koskevaa liitettä III ei oteta käyttöön. Ympäristöministeriö jatkaa liitteen III vaikutusten arviointia. Ympäristöministeriön tekemän arvioinnin perusteella harkitaan, onko direktiivin tarkoittamien palvelujen rakennetun ympäristön esteettömyyttä tarkoituksenmukaista kehittää liitteen täytäntöönpanon pohjalta vai kansallisin lainsäädäntötoimin. Tavoitteena on löytää tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas tapa varmistaa rakennetun ympäristön esteettömyys palveluja tarjottaessa.

Uuden lain mukaan tiettyjen tuotteiden tulee täyttää esteettömyysvaatimukset. Vastuuta on erityisesti tuotteen valmistajalla ja maahantuojalla. Tuotteen vaatimuksenmukaisuus osoitetaan CE-merkinnällä.

Valvontaa tehdään markkinavalvontalain periaatteiden mukaisesti.

Digipalvelulakiin lisätään ne palvelut, jotka ovat digitaalisia palveluja. Näitä palveluja ovat verkkokauppa, sähkökirjat, digitaaliset pankkipalvelut, ja digitaaliset henkilöliikenteen palvelut, sähköisen viestinnän palvelut ja pääsy audiovisuaaliseen sisältöpalveluun. Jatkossa näiden palvelujen tulee täyttää saavutettavuusvaatimukset ja tietyt esteettömyysdirektiivin asettamat lisävaatimukset.

Hätäkeskuslaitoksen on vastattava yleiseen hätänumeroon 112 tehtyihin hätäilmoituksiin, jotka on tehty käyttämällä reaaliaikaista puhetta tai reaaliaikaista tekstiä. Hätäilmoituksiin on vastattava käyttämällä samaa kommunikaatiotapaa, kuin millä hätänumeroon on otettu yhteyttä. 

Jos yhteydenottotapana tarjotaan videokuvaa, on siihen vastattava interaktiiviseksi synkronoidulla puheella, tekstillä sekä videokuvalla. 

Hätätekstiviestiä ja hätätekstiviestin käyttäjärekisteriä koskeva sääntely kumotaan. Muutokset hätäkeskustoiminnasta annettuun lakiin tulevat voimaan 28.6.2025, ja niitä koskee siirtymäaika.

Liikennepalvelujen osalta on tehty eräitä muutoksia digipalvelulakiin, liikennepalvelulakiin ja uuteen tuotteiden esteettömyysvaatimuksia koskevaan lakiin.

Tällä hetkellä vain julkista sektoria koskevat digipalvelujen saavutettavuusvaatimukset laajennetaan koskemaan tiettyjen yksityisten toimijoiden henkilöliikennepalvelujen verkkosivuja, mobiilisovelluksia, sähköisiä lippuja, digitaalisia matkatietoja sekä vuorovaikutteisia tiedotusnäyttöjä ja itsepalvelupäätteitä.

Muun muassa liikenteenharjoittajille ja asemanhaltijoille tulee velvoite kerätä ja tarjota saavutettavassa muodossa tiedot liikennevälineiden sekä palveluja ympäröivän infran ja rakennetun ympäristön soveltuvuudesta esimerkiksi pyörätuolin käyttäjille.

Henkilöiden välisissä sähköisissä viestintäpalveluissa olisi puheviestinnän lisäksi aina tarjottava reaaliaikainen tekstityspalvelu. Täydellisten interaktiivisuusominaisuuksien, eli samanaikaisen reaaliaikaisen tekstin, äänen ja videon tarjoamista taas vaaditaan silloin, kun palveluntarjoaja tarjoaa videokuvaa puheviestinnän lisäksi.