Julkaisutiedosto
Opiskeluterveydenhuollon opas. Helsinki 2007. 251 s. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, ISSN 1236-2050, 2006:13) ISBN 978-952-00-2028-6 (nid.), ISBN 978-952-00-2029-3 (PDF)
Opas on ensimmäinen opiskeluterveydenhuollon valtakunnallinen ohjeistus. Se kattaa kaikki peruskoulun jälkeiset koulutusmuodot. Oppaassa kuvataan opiskeluterveydenhuollon tavoitteet, tehtävät ja keskeinen sisältö. Opiskeluterveydenhuolto sisältää sekä sairauden hoidon että terveyden edistämisen ja ympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta huolehtimisen.
Oppaassa käytetään sosiaali- ja terveysministeriön opiskelijaterveydenhuollon työryhmän suosittelemaa termiä opiskeluterveydenhuolto. Aiempi termi opiskelijaterveydenhuolto todettiin liian kapea-alaiseksi. Uusi termi kuvaa paremmin toimintaa yksilötason lisäksi myös yhteisötasolla ja eri toimijoiden muodostamaa kokonaisuutta.
Opiskelijan elämänvaiheelle on ominaista, että nuoret aikuistuvat ja itsenäistyvät samaan aikaan, kun he opiskelevat hankkiakseen työelämävalmiuksia ja suorittaakseen tutkinnon. Oppaassa lähestytään opiskelijan elämäntilannetta ja tarpeita kokonaisvaltaisesti ja tarkastellaan opiskelua, opiskelijoiden elämäntilannetta ja opiskelijoiden terveysongelmien erityispiirteitä. Opiskelu edellyttää sekä yksilön omia voimavaroja että tukea opiskeluympäristöltä.
Opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen yksilö- ja yhteisötasolla muodostaa oppaan keskeisen osan. Oppaassa kuvataan runsaasti työmenetelmiä ja hyviä käytäntöjä opiskeluterveydenhuollossa toimivien tueksi. Liitteistä löytyy malleja kyselyjen ja seulontojen tekemiseen sekä erilaisten ryhmien pitämiseen. Oppaassa korostetaan varhaista puuttumista opiskelijoiden huoliin ja terveysongelmiin.
Opiskeluterveydenhuollon toimijoiden yhteistyö ja yhteisöllinen työskentely opiskeluyhteisössä on välttämätöntä. Siihen on varattava riittävästi työaikaa. Terveydenhuollon edustajilla on keskeinen ja kokoava rooli hyvinvointitoimijoiden verkostossa kuten yhteistyö- ja hyvinvointityöryhmissä.
Oppaassa kuvatun toiminnan toteuttamiseen tarvitaan yksi terveydenhoitaja 600 opiskelijaa kohti toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja muussa koulutuksessa yksi terveydenhoitaja 800 opiskelijaa kohti. Toisen asteen opiskelijoille kohdennetaan muita enemmän tukea ja ohjausta terveyserojen kaventamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lääkärin työn mitoituksen lähtökohtana on 2500–3000 opiskelijaa kokopäiväistä lääkäriä kohti. Lisäksi tarvitaan moniammatillisia tiimejä, joihin voidaan kutsua tarvittaessa muita asiantuntijoita.
Tuloksellinen opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen edellyttävät kuntatasolla johtamisen tehostamista, terveyskeskuksiin on välttämätöntä nimetä opiskeluterveydenhuollon vastuuhenkilö. Opiskeluterveydenhuoltoa on kehitettävä ja koordinoitava myös kansallisella tasolla.
Asiasanat: hyvinvointi, lääkärit, opiskelijat, opiskelu, terveyden edistäminen, terveydenhoitajat, terveydenhuolto, terveys, yhteistyö
Handbok för studerandehälsovården
Julkaisutiedosto Julkaisun tiivistelmäHandbok för studerandehälsovården. Helsingfors 2007. 251 s. (Social- och hälsovårdsministeriets publikationer, ISSN 1236-2050, 2006:13) ISBN 978-952-00-2028-6 (inh.), ISBN 978-952-00-2029-3 (PDF)
Handboken är den första nationella handledningen i studerandehälsovård. Den täcker samtliga utbildningsformer efter grundskolan. Handboken beskriver målen, uppgifterna och det centrala innehållet för studerandehälsovården. Studerandehälsovården omfattar såväl behandlingen av sjukdomar som hälsofrämjande och skötsel av miljöhälsa och miljösäkerhet.
Det är karakteristiskt för den studerandes livsfas att de unga människorna blir vuxna och självständiga under den tid som de studerar för att skaffa sig färdigheter för arbetslivet och för att avlägga examen. Handboken erbjuder en helhetssyn på de studerandes livssituation och behov, och man betraktar studierna, de studerandes livssituation samt särdragen av de studerandes hälsoproblem. Studierna förutsätter både individens egna resurser och stöd från studiemiljön.
Den centrala delen av handboken utgörs av främjandet av de studerandes hälsa och studieförmåga på individ- och samfundsnivå. Handboken beskriver ett flertal arbetsmetoder och god praxis till stöd för dem som arbetar inom studerandehälsovården. I bilagorna finns modeller för att utföra enkäter och screeningar samt ordna olika slags gruppers verksamhet. I handboken betonas tidigt ingripande i de studerandenas bekymmer och hälsoproblem.
Samarbete mellan aktörerna inom studerandehälsovården och ett kollektivt sätt att arbeta inom studiesamfundet är nödvändigt. Tillräckligt med arbetstid måste reserveras för detta. Representanterna för hälso- och sjukvården har en central och samlande roll i välfärdsaktörernas nätverk såsom i samarbetsgrupperna och arbetsgrupperna för välfärd.
För att genomföra den i handboken beskrivna verksamheten behövs en hälsovårdare per 600 studerande vid yrkesinriktad utbildning på andra stadiet och en hälsovårdare per 800 studerande vid övrig utbildning. Mer resurser anvisas till studerande på andra stadiet för att reducera skillnader i hälsa och förebygga utslagning. Utgångspunkten vid dimensioneringen av läkararbete är 2 500–3 000 studerande per heltidsanställd läkare. Dessutom behövs yrkesövergripande arbetsgrupper till vilka man vid behov kan bjuda in andra sakkunniga.
En framgångsrik studerandehälsovård och utvecklandet av denna förutsätter på kommunnivå effektivering av ledningen; det är nödvändigt att på hälsovårdscentralerna utse en ansvarig person för studerandehälsovården. Studerandehälsovården måste även utvecklas och samordnas på nationell nivå.
Nyckelord: hälsa, hälsofrämjande, hälsovårdare, läkare, samarbete, studerande, studier, välfärd, yrken
| URN | http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-2028-6 |
Julkaisutiedosto Julkaisun tiivistelmä
Handbook on health care during studies. Helsinki 2007. 251pp. (Publications of the Ministry of Social Affairs and Health, Finland, ISSN 1236-2050, 2006:13) ISBN 978-952-00-2028-6 (pb), ISBN 978-952-00-2029-3 (PDF)
The handbook is the first national guideline on health care during studies. It covers all forms of education after comprehensive school. The handbook describes the goals, tasks, and central contents of health care during studies. Health care during studies encompasses treatment of disease, health promotion as well as the enhancement of healthy and safe environment.
The handbook uses the term health care during studies that has been recommended by the working group on student health care appointed by the Ministry of Social Affairs and Health. The previous term student health care was considered too narrow. The new term reflects better the operations at the level of individuals and communities as well as the entity formed by different actors.
It is characteristic of students’ episode of life that young people grow up and become independent at the same time as they study to prepare themselves for working life and to get their degree. The handbook approaches the student’s life situation and needs comprehensively and analyses studying, students’ life situation, and the specific characteristics of students’ health problems. Studying requires both the individual’s own resources as well as support from the study environment.
The promotion of health and study abilities of the students at the level of individuals and communities forms a central part of the handbook. The handbook describes several working methods and good practices for the support of health care during studies. The annexes include models for questionnaires, screening, and the organisation of different kinds of groups. The handbook emphasises the importance of early intervention in the students’ worries and health problems.
Cooperation between the actors in health care during studies as well as community-based work are necessary in the study environment. Enough time should be reserved for the cooperation. Representatives of health care have a central and assembling role in the network of welfare actors that include working groups for cooperation and welfare.
In order to implement the activities described in the handbook, one public health nurse per 600 students is required in secondary occupational education and in other types of education one nurse per 800 students. Secondary level students are allocated more support and guidance than other students in order to diminish health differences and prevent social exclusion. With regard to physicians, there should be one fulltime physician per 2,500–3,000 students. In addition, multiprofessional teams are needed so that also other experts can be consulted if necessary.
Successful health care during studies and its development require more effective management at the municipal level: a person in charge of health care during studies should be appointed to each health centre. Health care during studies must be further developed and coordinated also at the national level.
Key words : cooperation, health, health promotion, occupation, physicians, public health nurses, students, studying, welfare
