Sosiaali- ja terveysministeriö Social- och hälsovårdsministeriet

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedottavat

Sikainfluenssarokotuksilla on voitu vaikuttaa epidemian kulkuun ja sairaaloiden kuormitukseen. Rokotuksilla on pystytty turvaaman terveydenhuollon toimivuutta, suojaamaan kaikkein altteinta väestönosaa ja hidastamaan epidemian leviämistä.

Ensimmäisten joukossa rokotettiin raskaana olevia ja alle 65-vuotiaita pitkäaikaissairaita. Muista teollisuusmaista saatujen tietojen mukaan 70-80 prosenttia sairaalahoitoa vaativista tai kuolleista kuului ennen rokotusten aloittamista näihin ryhmiin. Rokotuksilla on voitu vähentää sairastuneiden määrä, terveydenhuollon kuormitusta ja kuolemia.

Suomi on Euroopan ensimmäisten maiden joukossa, joissa rokotukset aloitettiin. Suomessa on tähän mennessä jaettu lähes miljoona rokoteannosta.

Tällä hetkellä rokotetaan perusterveitä alle 25-vuotiaita, joiden rokottamisella voidaan edelleen vähentää edelleen sairastumisia vakaviin tautimuotoihin. Tämän jälkeen rokotetaan yli 65-vuotiaat riskiryhmiin kuuluvat. Koko väestön rokotustarve arvioidaan myöhemmin tällä viikolla.

Epidemia taittumassa Suomessa

Suomessa on varmistettu 5 878 sikainfluenssa- eli influenssa A(H1N1)v -tartuntaa. Suomessa ei varmisteta kaikkia tapauksia, mutta tartuntoja arvioidaan olleen tähän mennessä vähintään 100 000. Valtaosalla sairastuneista taudinkuva on melko lievä ja muistuttaa tavallista kausi-influenssaa.

Terveydenhuollon vuodeosastojen ja teho-osastojen kuormitustietojen sekä varmistettujen sikainfluenssatapausten lukumäärien perusteella valtakunnallisen epidemian huippu on saavutettu. Joissakin Etelä-Suomen sairaanhoitopiireissä huippu saattaa kuitenkin olla vielä edessäpäin. Suomessa on raportoitu 12 sikainfluenssaan liittynyttä kuolemantapausta, joista 11:lla on ollut influenssan komplikaatioille altistava perustauti.

Erikoissairaanhoito on pystynyt vastaamaan hyvin kasvaneeseen palveluiden kysyntään ja tehohoidon tarpeen kasvuun. Sosiaali- ja terveydenhuollon sektori näyttää selviävän keskimäärin hyvin influenssapandemian hoidosta.

Lääkärit voivat määrätä influenssalääkkeitä harkintansa mukaan

Influenssalääkkeitä on saatavilla riittävästi. Viruslääkkeet (Tamiflu ja Relenza) edellyttävät lääkärin reseptiä, ja lääke ostetaan apteekista. Lääkärit määräävät viruslääkkeitä influenssan hoitoon harkintansa mukaan. Aktiivista, varhain aloitettua viruslääkehoitoa suositellaan erityisesti influenssan komplikaatioiden riskiryhmille.

Aikaisin aloitetuilla rokotuksilla on voitu vähentää lääkitystarvetta. Viruslääkkeitä pidetään Suomessa jatkuvasti varmuusvarastossa osana pandemioihin varautumista. Viruslääkkeitä on hankittu varastoon jo ennen kuin sikainfluenssapandemiasta oli tietoa, sillä niitä voidaan käyttää myös muissa mahdollisissa influenssapandemioissa.

Toisin kuin lääkkeitä sikainfluenssarokotteita ei voitu hankkia ennen pandemian alkua. Täsmärokotetuotanto voitiin käynnistää vasta pandemian alkamisen jälkeen. Suomi teki sitovan varauksen rokotevalmistajan kanssa huhtikuun lopussa heti, kun uudesta epidemiasta oli saatu Meksikosta ensimmäiset tiedot. Sosiaali- ja terveysministeriö teki päätöksen rokotteen hankkimisesta. Asiasta oli pyydetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden näkemys.

Muuntuminen on tyypillistä influenssavirukselle

Norjasta on raportoitu hieman muuntuneista sikainfluenssaviruskannoista. WHO:n sekä Euroopan tautikeskuksen mukaan kyseisiä muunnoksia on havaittu keväästä lähtien eri puolilla maailmaa. Sama viruksen muunnos on havaittu myös Suomessa heinäkuussa 2009 sairastuneella potilaalla. Muuntuminen on tyypillistä influenssavirukselle. Norjassa tai muualla havaitut muunnokset eivät vaikuta viruksen keskeisiin ominaisuuksiin: taudinaiheuttamiskyky on entinen ja viruslääkkeiden sekä rokotteiden teho hyvä. Walesissa ja USAssa tutkitaan viruslääkkeille vastustuskykyisten kantojen mahdollista leviämistä henkilöstä toiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa tilannetta jatkuvasti.

Lisätietoja

Ylilääkäri Terhi Kilpi, THL, puh. 020 610 8678
Tutkimusprofessori Petri Ruutu, THL, puh. 020 610 8670
Lääkintöneuvos Merja Saarinen, STM, puh. 09 160 74030
Johtaja Tapani Melkas, STM, puh. 09 160 73886
Osastopäällikkö Aino-Inkeri Hansson, STM, puh. 09 160 73760
Osastopäällikkö Päivi Sillanaukee, STM, puh. 09 160 73313

Med vaccinationer har man kunnat påverka epidemiförloppet och belastningen på sjukhus. Vaccinationerna har kunnat säkerställa att hälso- och sjukvården fungerar, skydda den mest utsatta delen av befolkningen och bromsa upp spridning av epidemin.

De första som vaccinerades var gravida kvinnor och långtidssjuka under 65 år. Enligt uppgifter från andra industriländer tillhörde 70-80 procent av personer som behövde sjukhusvård eller har avlidit dessa grupper innan vaccinationerna inleddes. Vaccineringarna har medfört färre antal insjuknade, lägre belastning av hälso- och sjukvården och färre dödsfall.

Finland är bland de första länderna i Europa där vaccineringarna inleddes. I Finland har hittills närmare en miljon vaccindoser delats ut.

För närvarande vaccineras friska personer under 25 år. Genom vaccinering av dem kan man fortsatt minska antal personer som insjuknar i allvarliga sjukdomsformer. Därefter vaccineras personer över 65 år som tillhör riskgrupperna. Hela befolkningens vaccineringsbehov bedöms senare i veckan.

Epidemin håller på att avta i Finland

I Finland har 5 878 bekräftade fall av svininfluensa, dvs. influensa A(H1N1)v rapporterats. Alla fall bekräftas inte i Finland, men antalet fall av smitta bedöms hittills uppgå till minst 100 000. För de flesta insjuknade är sjukdomsbilden tämligen lindrig och påminner om en vanlig säsongsinfluensa.

Med stöd av uppgifter om belastning från hälso- och sjukvårdens bäddavdelningar och intensivvårdsavdelningar samt antalet bekräftade fall av svininfluensa har den rikstäckande epidemin nått sin topp. I vissa av Södra Finlands sjukvårdsdistrikt har toppen måhända ännu inte passerats. I Finland har 12 dödsfall med anknytning till svininfluensan rapporterats, av vilka 11 hade en primärsjukdom som utsätter dem för komplikationer i samband med influensan.

Den specialiserade sjukvården har väl kunnat svara mot den ökade efterfrågan på tjänster och det ökade behovet av intensivvård. Social- och hälsovårdssektorn förefaller i genomsnitt klara sig väl vid hanteringen av influensapandemin.

Läkare kan ordinera läkemedel mot influensa efter egen bedömning

Tillgången på läkemedel mot influensa är tillräcklig. Antivirala läkemedel (Tamiflu och Relenza) kräver recept av läkare och läkemedlet köps på apotek. Läkarna ordinerar antivirala läkemedel för behandling av influensa efter egen bedömning. En tidigt inledd aktiv antiviral läkemedelsbehandling rekommenderas särskilt för riskgrupperna, som riskerar att drabbas av komplikationer vid influensa.

Med vaccinationer som inletts tidigt har man kunnat minska medicineringsbehovet. De antivirala läkemedlen förvaras kontinuerligt i beredskapslager i Finland som en del av pandemiberedskapen. Lager av antivirala läkemedel anskaffades redan innan det fanns information om svininfluensapandemin, eftersom dessa också kan användas vid eventuella andra influensapandemier.

Till skillnad från läkemedel kunde svininfluensavaccin inte anskaffas före pandemins början. Produktionen av specifikt vaccin kunde inledas först efter att pandemin brutit ut. Finland ingick ett bindande avtal om reservering av vaccin med vaccintillverkaren direkt efter att man fått de första uppgifterna om epidemin i Mexico. Social- och hälsovårdsministeriet tog beslut att anskaffa vaccinet. I ärendet hade man inhämtat synpunkter från sakkunniga vid Institutet för hälsa och välfärd.

Mutationer är typiska för influensaviruset

Norge har rapporterat om smärre förändringar avseende mutationer av svininfluensans virusstammar. Enligt Världshälsoorganisationen och Europeiska smittskyddsenheten har sådana mutationer observerats sedan i våras runt om i världen. Samma virusmutation har också observerats i Finland hos en patient som insjuknade i juli 2009. Mutationer är typiska för ett influensavirus. De mutationer som observerats i Norge eller på andra platser påverkar inte virusets centrala egenskaper: förmågan att förorsaka sjukdomar är oförändrad och effekten hos de antivirala läkemedlen och vaccinationerna är god. I Wales och USA forskar man om eventuell spridning av resistenta stammar från en person till en annan. Institutet för hälsa och välfärd följer situationen fortlöpande.

Mer information

Överläkare Terhi Kilpi, THL, tfn 020 610 8678
Forskningsprofessor Petri Ruutu, THL, tfn 020 610 8670
Medicinalråd Merja Saarinen, SHM, tfn. 09 160 74030
Direktör Tapani Melkas, SHM, tfn 09 160 73886
Avdelningschef Aino-Inkeri Hansson, SHM, tfn 09 160 73760
Avdelningschef Päivi Sillanaukee, SHM, tfn 09 160 73313

The swine influenza vaccinations have affected the course of the epidemic and relieved the burden of hospitals in Finland. They have ensured the functioning of health care services, protected the most vulnerable part of the population and curbed the spread of the epidemic. Finland is among the first countries in Europe to start vaccinations. So far almost one million doses of vaccine have been administered.

On the basis of information from bed wards and intensive care wards and the number of the confirmed cases of swine influenza the peak of the epidemic has already been reached nationally. In some hospital districts of Southern Finland the peak may however still be to come. In Finland, 12 deaths that can be linked to swine influenza have been reported; eleven of the patients had an underlying disease exposing to complications. 

The specialised medical care system has been able to meet the increased demand for services and intensive care. On average, the social and health care sector seems to manage well the treatment of the pandemic influenza.

Doctors prescribe influenza medicines at their discretion

There is an adequate supply of influenza medicines in Finland. Antiviral drugs (Tamiflu and Relenza) are prescription medicines that can only be purchased at pharmacies.  Physicians prescribe antiviral medicines for the treatment of influenza if they see it necessary. An early antiviral pharmacotherapy is recommended in particular for groups that are at risk of complications.

The need for medication has also been reduced by the vaccination programme started at an early stage. Emergency stockpiles of antiviral medicines are kept in Finland continuously as a part of preparation for possible pandemics. Antiviral medicines were purchased for stock before any information of the pandemic influenza was received, since they can also be used in the context of other possible pandemic influenzas.

Contrary to medicines, the swine influenza vaccines could not be acquired before the start of the pandemic. The specific vaccine production could be started only after the onset of the pandemic. Finland placed an order for the vaccine with the vaccine producer at the end of April, once the first information about the new epidemic had been received from Mexico.  The Ministry of Social Affairs and Health decided on acquiring the vaccine. An opinion of the National Institute for Health and Welfare on the issue had been requested before that.

Mutation is typical of influenza viruses

Norway has reported of somewhat mutated swine influenza strains. According to the WHO and the European Centre for Disease Prevention and Control (ECDC) similar mutations have been detected since spring in various parts of the world. The same mutation of the virus has now been detected in Finland in a patient who contracted the disease in July 2009. Mutation is typical of an influenza virus. The mutations observed in Norway and elsewhere do not affect the most essential properties of the virus: its ability to cause disease is the same as before and the effect of antiviral medicines and vaccines is good.  A possible spread of strains resistant to antiviral medicines from person to person is being explored in Wales and the USA. The National Institute for Health and Welfare continues to follow the situation closely.

This is an English translation of a press release originally issued in Finnish on 24 November.

Further information

Terhi Kilpi, Senior Medical Officer, National Institute for Health and Welfare, tel. 020 610 8678
Petri Ruutu, Professor, National Institute for Health and Welfare, tel. 020 610 8670
Merja Saarinen, Ministerial Counsellor for Health Affairs, Ministry of Social Affairs and Health, tel.  09 160 74030
Tapani Melkas, Director, Ministry of Social Affairs and Health, tel. 09 160 73886
Aino-Inkeri Hansson, Director-General, Ministry of Social Affairs and Health, tel.  09 160 73760
Päivi Sillanaukee, Director-General, Ministry of Social Affairs and Health, tel.  09 160 73313