Euroopan unionin alueella toimivien finanssialan yritysten valvontaa olisi tehostettava ja yhtenäistettävä Euroopan komission tekemien ehdotusten mukaisesti. Lisäksi kansalliseen lainsäädäntöön tarvitaan muutoksia, joilla parannettaisiin ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevien sivukonttoreiden valvontaa.

Ehdotukset sisältyvät rajat ylittävän finanssivalvonnan kehittämistarpeita arvioineen työryhmän selvitykseen, joka luovutettiin tänään 27. lokakuuta hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemelle sekä sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle.

Kohti koordinoitua ja keskitettyä valvontaa

Rajat ylittävä finanssitoiminta on lisääntynyt viime vuosina; tällä hetkellä Euroopassa on yli 40 suurta, eri valtioiden alueella toimivaa ja usean eri valvontaviranomaisen valvomaa finanssikonsernia. Keskustelua finanssialan yritysten valvonnan tehostamisesta on vauhdittanut vuonna 2008 nopeasti syventynyt finanssikriisi, jonka aikana valvontaviranomaisten välinen tiedonvaihto on osoittautunut riittämättömäksi ja valvontakäytännöt epäyhtenäisiksi.

Valtiovarainministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli arvioida erityisesti Euroopan komission asettaman niin sanotun de Larosière -ryhmän tekemiä suosituksia sekä niihin perustuvia komission ehdotuksia Euroopan finanssivalvonnan kehittämisestä.

De Larosière -ryhmä on esittänyt, että Euroopan unioniin perustettaisiin valvontaviranomainen, järjestelmäriskineuvosto, jonka tehtävänä olisi jakaa ja analysoida finanssimarkkinoiden vakauden kannalta olennaista tietoa sekä antaa tarvittaessa varoituksia ja toimenpidesuosituksia. Lisäksi ryhmä suositteli nykyisten eurooppalaisten pankki-, arvopaperi- ja vakuutusvalvojien komiteoiden muuttamista uusiksi EU-tason viranomaisiksi, jotka voisivat antaa sitovia määräyksiä direktiivien soveltamisesta ja tehdä erityistapauksissa myös valvottavia suoraan sitovia yksittäisiä päätöksiä. Päivittäinen valvonta säilyisi kuitenkin kansallisten viranomaisten vastuulla.

Työryhmä pitää ehdotuksia hyvänä lähtökohtana EU:n finanssivalvonnan kehittämiseksi. Siirrettäessä toimivaltaa kansallisilta viranomaisilta uusille valvontaviranomaisille olisi kuitenkin otettava huomioon, että vaikka valvonta tehostuu, kukin jäsenvaltio vastaa toistaiseksi itse valvonnan mahdollisesta epäonnistumisesta johtuvista kustannuksista. Ehdotukset lisäävät merkittävästi kansallisten valvontaviranomaisten tehtäviä samalla kun konkreettiset valvontatehtävät säilyvät edelleen niiden vastuulla. 

Valvonnan rakenteiden muuttamisen ohella olisi yhtenäistettävä valvonnan sisältöön liittyvää lainsäädäntöä ja tehostettava kansallisten viranomaisten välistä sitovaa tiedonvaihtoa. Työryhmän mielestä uusi finanssimarkkinoiden kokonaisvakauteen kohdistuva niin kutsuttu makrovakausvalvonta vaatii myös onnistuneen välineistön.

Vaikka vakuutusvalvonnan kehittäminen ehdotetulla tavalla on perusteltua, työryhmä muistuttaa, että vallitseva kriisi ei ole ollut varsinaisesti vakuutustoiminnan kriisi. EU-tason valvontaa kehitettäessä onkin tärkeä ottaa huomioon myös eri rahoituslaitosten valvonnan erilaiset tarpeet.

Työryhmä on kiinnittänyt huomiota myös eräisiin lähinnä valtiosääntöoikeudellisiin, erityisesti eduskunnan lainsäädäntövallan turvaamiseen liittyviin kysymyksiin, jotka on tarpeen ratkaista ennen ehdotusten lopullista toteutusta.

Suomalaisten asiakkaiden asema turvattava

EU:n yhdessä jäsenvaltiossa toimiluvan saanut luottolaitos saa vapaasti perustaa sivukonttoreita muihin jäsenvaltioihin. Toimiluvan myöntäneen valtion valvontaviranomainen valvoo myös muissa jäsenmaissa olevien sivukonttorien toimintaa.

Suomen lainsäädäntöä on työryhmän mielestä tarkistettava ulkomaisten luottolaitosten sivukonttoreiden valvonnan osalta. Tarkistusten tavoitteena on turvata suomalaisten asiakkaiden asema.

Säännöksiä olisi muutettava siten, että ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa oleva sivukonttori ei voisi Suomessa käyttää aputoiminimeä, jonka perusteella asiakas saattaa olettaa, että palvelutarjoaja on suomalainen yritys.

Työryhmän mukaan sivukonttoreiden maksuvalmiuden valvonnan tehostamiseksi Finanssivalvonnan olisi saatava kieltää sivukonttorin toiminnan jatkaminen, jos toimiluvan myöntäneen valtion lainsäädäntö ei sisällä riittäviä maksuvalmiusvaatimuksia.

Myös luottolaitosten tietojärjestelmien häiriöt voivat heikentää asiakkaiden asemaa. Työryhmä ehdottaakin, että Suomen lainsäädäntöä täsmennettäisiin niin, että se kattaa myös ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevien sivukonttoreiden tietojärjestelmien luotettavuuden valvonnan.

Lisätietoja

Lainsäädäntöneuvos Erkki Sarsa, VM, puh. 09 160 33064, etunimi.sukunimi@vm.fi
Johtaja Antero Kiviniemi, STM, puh. 09 160 73878, etunimi.sukunimi@stm.fi

Tillsynen av företag inom finansbranschen som verkar inom EU bör effektiveras och samordnas i enlighet med Europeiska kommissionens förslag. Dessutom behövs ändringar i den nationella lagstiftningen så att tillsynen av utländska kreditinstituts filialer i Finland kan förbättras.

Förslagen ingår i den rapport som arbetsgruppen för gränsöverskridande finanstillsyn överlämnade till förvaltnings- och kommunminister Mari Kiviniemi och social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä i dag den 27 oktober.

Mot en koordinerad och centraliserad tillsyn

Den gränsöverskridande finansiella verksamheten har ökat de senaste åren; i Europa finns det för tillfället över 40 stora finanskoncerner som har verksamhet i olika länder och är under olika tillsynsmyndigheters tillsyn. Finanskrisen som snabbt blev värre under år 2008 har satt fart på diskussionen om att effektivisera tillsynen av företag inom finansbranschen. Under finanskrisen har informationsutbytet mellan tillsynsmyndigheterna visat sig vara otillräckligt och tillsynspraxisen oenhetlig.

Arbetsgruppen som tillsattes av finansministeriet och social- och hälsovårdsministeriet hade i uppgift att i synnerhet utvärdera de rekommendationer som den av Europeiska kommissionen tillsatta så kallade de Larosière-arbetsgruppen har gett samt att utvärdera kommissionens förslag på basis av rekommendationerna om att utveckla den europeiska finanstillsynen.

De Larosière-arbetsgruppen har föreslagit att det inom EU grundas en tillsynsmyndighet, systemrisknämnd, vars uppgift skulle vara att utlämna och analysera information som är väsentlig med tanke på finansmarknadens stabilitet samt att vid behov ge varningar eller åtgärdsrekommendationer. Dessutom rekommenderar arbetsgruppen att nuvarande banktillsynskommittén, värdepapperstillsynskommittén och tillsynskommittén för försäkringar och tjänstepensioner skulle omvandlas till myndigheter på EU-nivå, vilka skulle ges behörighet att utfärda bestämmelser om tillämpandet av direktiv, och att i specialfall fatta beslut som binder tillsynsobjekten i vissa frågor. Den nationella myndigheten skulle ändå även i fortsättningen ha ansvar för den dagliga tillsynen.

Arbetsgruppen anser att förslagen utgör en god utgångspunkt för att utveckla finanstillsynen inom EU. Fastän tillsynen effektiveras då behörigheten överförs från de nationella myndigheterna till nya tillsynsmyndigheter, bör man ta i beaktande att varje medlemsland tillsvidare svarar för de eventuella kostnader som uppstår om tillsynen misslyckas. Förslagen leder till att de nationella tillsynsmyndigheternas uppgifter ökar märkbart samtidigt som de konkreta tillsynsuppgifterna förblir på deras ansvar.

Förutom att ändra på tillsynens strukturer bör man samordna lagstiftningen som hänför sig till innehållet i tillsynen samt effektivera det bindande informationsutbytet. Enligt arbetsgruppen krävs fungerande metoder för den nya så kallade stabilitetstillsynen på makronivå som inriktar sig på stabiliteten på finansmarknaden.

Även om det är motiverat att utveckla finanstillsynen på de föreslagna sätten, påminner arbetsgruppen att den rådande krisen inte egentligen är någon finanstillsynskris. Då tillsynen på EU-nivå utvecklas är det viktigt att även ta i beaktande olika finansinstituts separata behov.

Arbetsgruppen har också fäst uppmärksamhet vid vissa, närmast statsförvaltningsrättsliga frågor som i synnerhet hänför sig till tryggandet av riksdagens lagstiftande makt. Det är nödvändigt att dessa frågor löses innan de slutliga förslagen förverkligas.

De finländska kundernas ställning bör tryggas

Ett kreditbolag som har beviljats tillstånd i ett EU-land får fritt grunda filialer i de övriga medlemsländerna. Tillsynsmyndigheten i det land som har beviljat tillståndet övervakar också verksamheten i filialerna i de övriga medlemsländerna.

Enligt arbetsgruppen bör den finländska lagstiftningen om tillsynen av utländska kreditbolags filialer revideras. Syftet med revideringen är att trygga de finländska kundernas ställning.

Bestämmelserna bör ändras så att utländska kreditinstituts filialer i Finland inte skulle få registrera en bifirma. Registreringen av en bifirma kunde leda till att kunden antar att tjänsteleverantören är ett finländskt företag.

För att effektivera tillsynen av filialernas likviditet förslår arbetsgruppen att Finansinspektionen skulle få rätt att förbjuda verksamheten vid filialen om lagstiftningen i det land som har beviljat tillståndet inte innehåller tillräckliga likviditetskrav.

Även störningar i kreditinstitutens informationssystem kan försvaga kundernas ställning. Arbetsgruppen föreslår därför att den finländska lagstiftningen preciseras så att den även täcker tillsynen av informationssystemen vid utländska kreditinstituts filialer i Finland.

För mer information

Lagstiftningsråd Erkki Sarsa, finansministeriet, tfn (09) 160 33064
Direktör Antero Kiviniemi, social- och hälsovårdsministeriet, tfn (09) 160 73878

Supervision of financial actors in the European Union needs to be made more effective and better coordinated, as proposed by the European Commission. Amendments also need to be made to national legislation to improve supervision of branches of foreign credit institutions operating in Finland.  

The proposals are included in a report drawn up by a working group addressing the development needs of cross-border financial supervision. The working group report was presented today 27 October to Mari Kiviniemi, Minister of Public Administration and Local Government and Liisa Hyssälä, Minister of Social Affairs and Health.

Towards stronger and more coordinated supervision

Cross-border financial activities have increased in recent years. Today there are over 40 large financial groups in Europe operating across different countries and supervised by a number of different supervisory authorities. The financial crisis of 2008, which rapidly exacerbated and during which it became clear that the exchange of information between different supervisors was insufficient and supervision practices were uncoordinated, accelerated the discussion on enhancing the supervision of financial entities.

The purpose of the working group jointly set up by the Ministry of Finance and the Ministry of Social Affairs and Health was to evaluate in particular the recommendations provided by the De Larosière High-Level Group appointed by the European Commission and the related Commission proposals on improving European financial supervision.

The De Larosière Group has proposed setting up a supervisory body, a European Systemic Risk Council, in charge of pooling and analysing all information relevant for financial stability and of issuing risk warnings and defining appropriate action to be taken. In addition, the Group proposed replacing the existing committees of supervisors of banks, securities and insurance actors with new European-level supervisory authorities entitled to issue binding decisions on the transposition of Directives and to make binding technical decisions in individual supervisory cases. Existing national supervisors would continue to carry out day-to-day supervision.

The working group considers the proposals to be a good starting point for further developing EU-level financial supervision. However, when transferring executive powers from the national level to new supervisory authorities, it should be borne in mind that while supervision becomes more effective, each Member State is still responsible for any costs incurred by failures in supervision. The proposals would increase the tasks of the national supervisory authorities considerably while they would still remain responsible for concrete supervisory functions.

Besides reforms in supervision structures, more cohesion in legislation pertaining to the content of supervision is needed and binding information sharing procedures between national authorities are required. The working group's view is that to ensure macro-prudential supervision of overall financial markets stability, an adequate selection of instruments is also necessary. 

While the proposed changes to insurance supervision are justified, the working group points out that the current crisis was not essentially one pertaining to insurance operations. Indeed, in developing supervision at the EU level, it is important to bear in mind the differing needs of various financial institutions.

The working group focussed on certain issues related to constitutional law, and particularly to questions related to ensuring the legislative powers of Parliament, which will have to be resolved before the proposals are implemented.

Protection of Finnish customers essential

Credit institutions licensed to operate in one EU Member State are entitled to set up branch offices in other Member States. The operations of the branches are supervised by the home country that issued the license.

It is the working group's opinion that Finnish legislation should be amended in the case of the supervision of credit institutions' branch offices. The purpose of the amendments would be to protect Finnish customers.

The provisions should be revised so that branch offices of foreign credit institutions operating in Finland would not be permitted to use an auxiliary trade name, which might lead customers to believe that the service provider is a Finnish company.

In the working group's view, to enhance the supervision of branch capital adequacy, the Finnish Financial Supervisory Authority should be empowered to revoke the license of a branch if the legislative provisions of the home country do not include sufficient capital adequacy requirements.

Disruptions in the IT systems of credit institutions may also hamper customers. Hence the working group proposes that Finnish legislation should be elaborated so that it includes supervision of the reliability of IT systems in credit institutions' branch offices located in Finland.

Inquiries

Mr Erkki Sarsa, Legislative Adviser, Ministry of Finance, tel. +358 9 160 33064
Mr Antero Kiviniemi, Director, Ministry of Social Affairs and Health, tel. +358 9 160 73878