Skip to content      
 
 
 
 
 
Valitse metadatasta sisällön kieliversiot
Tiedote 28/2012
28.02.2012 09:30
suomeksi

Yhä useampi suomalainen pelaa rahapelejä

Sisältöteksti

Suomalaisten rahapelaaminen on edelleen yleistynyt. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän Suomalaisten rahapelaaminen 2011 -kyselyn mukaan 78 prosenttia suomalaisista on pelannut viimeisten 12 kuukauden aikana jotakin rahapeliä. Määrä vastaa noin 3,1 miljoonaa 15-74-vuotiasta suomalaista. Vuonna 2007 vastaava osuus oli 74 prosenttia.

Rahapelejä koskeva 18 vuoden alaikäraja on kyselyn mukaan vähentänyt alaikäisten pelaamista ja pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Kun vuonna 2007 nuorista 66 prosenttia oli pelannut rahapelejä, vuonna 2011 määrä oli 47 prosenttia. Koska uusi alaikäraja tuli voimaan asteittain vuoden 2011 aikana, kyselyyn vastanneilla 15-17-vuotiailla on ollut mahdollisuus pelata laillisesti rahapelejä viimeisen 12 kuukauden aikana.

Suomalaiset käyttävät rahapeleihin keskimäärin 14 euroa viikossa. Alimpaan tuloluokkaan kuuluvat, työttömät tai lomautetut, useita kertoja viikossa pelaavat, internetissä pelaavat sekä ongelmapelaajiksi luokitellut vastaajat käyttivät keskimääräistä suuremman osuuden käytettävissä olevista tuloistaan rahapeleihin.

Ongelmapelaajien määrä on hieman vähentynyt. Kyselyn perusteella ongelmapelaajiksi luokiteltiin 2,7 prosenttia 15-74-vuotiaista suomalaisista, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2007 (3,1 %). Ongelmapelaaminen oli miehillä (4,3 %) selvästi yleisempää kuin naisilla (1,2 %). Vaikka peliongelmaisten nuorten määrä on vähentynyt, ongelmapelaaminen on kuitenkin edelleen yleisempää 15-34-vuotiailla kuin yli 35-vuotiailla henkilöillä.

Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien mielipiteitä rahapelaamisesta. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista piti rahapelien pelaamista vakavana ongelmana. Kuusi kymmenestä vastaajasta on sitä mieltä, että pelaamisongelmat ovat kasvaneet viime vuosina. Suomalainen malli, jossa rahapelaaminen on järjestetty valtion ohjaamien peliyhtiöiden yksinoikeudella, on kolmen neljäsosan mielestä hyvä tapa rajoittaa rahapelaamisen haittoja.

Suomalaisten rahapelaaminen 2011 -kyselyä varten haastateltiin 4484 henkilöä, jotka olivat iältään 15-74-vuotiaita. Kysely on jatkoa vuosina 2003 ja 2007 teetetyille kyselyille. Vuoden 2011 kyselyn suunnittelusta vastasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sen toteutti Taloustutkimus Oy. Kyselyn tavoitteena oli tutkia suomalaisten rahapelikäyttäytymistä, ongelmapelaamisen esiintyvyyttä sekä asenteita rahapelaamista kohtaan.

Nykyisen hallitusohjelman mukaan rahapelihaittojen seurantaa, tutkimusta, ehkäisyä ja hoitoa tehostetaan koko väestön sekä erityisesti lasten ja nuorten suojelemiseksi. Tarkoituksena on kehittää nykyistä rahapelien yksinoikeusjärjestelmää rajoittamalla ulkomaille tapahtuvaa pelaamista sekä tehostaa viranomaisten, järjestöjen, peliyhteisöjen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä pelihaittojen torjunnassa.

Lisätietoja

neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, STM, p. 09 160 74177, etunimi.sukunimi@stm.fi
osastojohtaja Pekka Hakkarainen, THL, p. 020 610 7161, etunimi.sukunimi@thl.fi
tutkimusjohtaja Tuomo Turja, Taloustutkimus Oy, p. 09 7585 1208,
etunimi.sukunimi@taloustutkimus.fi

 


Pressmeddelande 28/2012
28.02.2012 09:30
på svenska

Allt fler finländare spelar penningspel

Sisältöteksti

Penningspel bland finländare har blivit allt vanligare. Enligt den enkät om finländarnas penningspelande 2011 (Suomalaisten rahapelaaminen 2011) som social- och hälsovårdsministeriet lät göra har 78 procent av finländarna under de senaste 12 månaderna spelat något penningspel. Antalet motsvarar cirka 3,1 miljoner 15-74-åriga finländare. År 2007 var motsvarande andel 74 procent.

Den nedre åldersgränsen på 18 år för penningspel har enligt enkäten minskat spelandet bland min-deråriga och skadeverkningar som orsakas av spelandet. Medan 66 procent av de unga hade spelat penningspel år 2007 var antalet 47 procent år 2011. Eftersom den nya nedre åldersgränsen trädde i kraft successivt under år 2011 har 15-17-åringar som besvarat enkäten haft möjlighet att spela penningspel legalt under de senaste 12 månaderna.

Finländarna använder i genomsnitt 14 euro i veckan för penningspel. Personer som tillhör den lägsta inkomstklassen, arbetslösa eller permitterade, de som spelar flera gånger i veckan, de som spelar på internet samt de som klassificerats som problemspelare använde en större andel av sina disponibla inkomster till penningspel än genomsnittet.

Antalet problemspelare har minskat något. På basis av enkäten klassificerades 2,7 procent av 15-74-åriga finländare som problemspelare, vilket är något mindre än år 2007 (3,1 %). Problemspelandet var klart vanligare bland män (4,3 %) än kvinnor (1,2 %). Även om antalet unga med spelproblem har minskat är problemspelandet likväl vanligare bland 15-34-åringar än bland personer över 35 år.

I enkäten utredde man även åsikterna om penningspelandet hos dem som svarade. Mer än två tred-jedelar ansåg att penningspel är ett allvarligt problem. Sex av tio som svarade var av den åsikten att spelproblemen har vuxit under de senaste åren. Den finländska modellen, där statligt styrda spelbolag har monopol på penningspel, är enligt tre fjärdedelar ett bra sätt att begränsa spelandets skadeverkningar.

För enkäten om finländarnas penningspelande 2011 intervjuades 484 personer i åldern 15-74-år. Enkäten är en fortsättning på enkäterna för åren 2003 och 2007. Institutet för hälsa och välfärd an-svarade för planeringen av enkäten år 2011 och den genomfördes av Taloustutkimus Oy. Målet för enkäten var att undersöka finländarnas penningspelbeteende, prevalens av problemspelande samt attityder till spelande.

Enligt det nuvarande regeringsprogrammet ska uppföljning av, forskning om, förebyggande och behandling av penningspelets skadeverkningar effektiveras för att skydda hela befolkningen och särskilt barn och unga. Avsikten är att utveckla det nuvarande monopolsystemet för penningspel genom att begränsa spel från utlandet samt effektivera samarbete mellan myndigheter, organisationer, spelsamfund och forskningsinstitut vid bekämpning av spelets skadeverkningar.

Ytterligare uppgifter

Kari Haavisto, konsultativ tjänsteman, SHM, tfn 09 160 74177, fornamn.efternamn@stm.fi
Pekka Hakkarainen, avdelningsdirektör, Institutet för hälsa och välfärd, tfn 020 610 7161, for-namn.efternamn@thl.fi
Tuomo Turja, forskningschef, Taloustutkimus Oy, tfn 09 7585 1208, for-namn.efternamn@taloustutkimus.fi 

Press release 28/2012
28.02.2012 09:30
in english

Gambling on the increase among Finns

Sisältöteksti

Gambling has become even more popular among Finns. According to the Finnish Gambling Survey 2011 carried out on behalf of the Finnish Ministry of Social Affairs and Health, 78% of Finns have gambled in some form during the last 12 months. This figure is equivalent to approximately 3.1 million Finns in the age range 15-74. The corresponding figure for 2007 was 74%.

According to the questionnaire, the age limit of 18 on gambling has reduced under-age gambling and gambling-related harms. Whereas in 2007 66% of young people had gambled, in 2011 this figure was 47%. Because the new age limit was introduced gradually during 2011, the 15-17 year-olds who answered the survey had had an opportunity to gamble legally in the previous 12 months.

Finns spend an average of EUR 14 a week on gambling. Respondents in the lowest income groups, those who were unemployed or laid off, those who gambled several times a week, those who gambled on the internet and those classified as problem gamblers spent a larger proportion of their available income on gambling on average. 

The number of problem gamblers has fallen slightly. On the basis of the survey 2.7% of Finns aged between 15 and 74 were classified as problem gamblers, which is slightly lower than in 2007 (3.1%). Problem gambling was clearly more common among men (4.3%) than among women (1.2%). Although the number of young problem gamblers had fallen, problem gambling is still more common among those aged 15-34 than among those aged over 35.

The survey also examined respondents' attitudes to gambling. Over two-thirds of respondents thought gambling was a serious problem. Six out of ten through that gambling problems had increased in recent years. Three-quarters of respondents thought that the Finnish model, in which gambling is run by gambling companies organised by the state in a monopoly, is a good way of limiting gambling-related harms. 

The Finnish 2011 gambling survey interviewed 4,484 individuals in the age range 15-74. The survey follows on from the surveys carried out in 2003 and 2007. The 2011 survey was designed by the Finnish National Institute for Health and Welfare and was carried out by Taloustutkimus Oy. The aim of the survey was to investigate Finnish gambling behaviour, the prevalence of problem gambling and attitudes to gambling.

Under the current government programme, monitoring gambling-related harms, research, prevention and treatment are to be boosted to protect the entire population, and children and young people in particular. The aim is to develop the current gambling monopoly system by limiting gambling which takes place abroad and to encourage the collaboration of authorities, organisations, gaming communities and research institutes in preventing gambling-related harms.

Further information

Kari Haavisto, Ministerial Adviser, Ministry of Social Affairs and Health, tel. +358 (0)9 160 74177, firstname.surname@stm.fi
Pekka Hakkarainen, Director General, National Institute for Health and Welfare (THL), tel. +358 (0)20 610 7161, firstname.surname@thl.fi
Tuomo Turja, Research Director, Taloustutkimus Oy, tel. +358 (0)9 7585 1208,
firstname.surname@taloustutkimus.fi

28/2012
28.02.2012 09:30
Sámás

Sisältöteksti
28/2012
28.02.2012 09:30
??-??????

Sisältöteksti
28/2012
28.02.2012 09:30
Français

Sisältöteksti
28/2012
28.02.2012 09:30
aus Deutsch

Sisältöteksti
Liitteet
Liitteet
Linkit ja nostot
Liitteet
Linkit ja nostot
Liitteet
Linkit ja nostot
Liitteet
Linkit ja nostot