Pääkaupunkiseudulla opioidiriippuvaisten hoitojonot eivät juurikaan liiku ja tästä syystä asiakkaat joutuvat jonottamaan hoitoon pääsyä kohtuuttoman pitkään. Kesäkuussa 2003 pääkaupunkiseudulla kauimmin jonossa ollut asiakas oli odottanut hoitoon pääsyä lähes kaksi vuotta. HUS:n päihdepsykiatrian poliklinikka järjestää jonoaikaisen hoitokontakti asiakkaille. Pääkaupunkiseudulla kesällä hoitojonossa oli 41 potilasta, joista suurin osa oli helsinkiläisiä. Näistä 39 jonotti buprenorfiinihoitoa (eli Subutex-hoitoa) ja kaksi metadonihoitoa. Nämä tiedot käyvät ilmi kartoituksesta, jonka valtiot. yo. Heidi Villikka on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle.

Hoitoja pitäisi porrastaa siten, että jo pitkään hoidossa olleita potilaita voitaisiin siirtää nykyistä enemmän jatkohoitoon terveyskeskuksiin tai päihdehuollon yksiköihin kuten esim. a-klinikoille. Tällöin aloituspaikkoja vapautuisi uusille potilaille. Espoossa onkin joitakin potilaita on jo siirretty syksyn aikana terveysasemille.

Kartoituksessa selvitettiin opioidiriippuvaisten hoitoon pääsyä pääkaupunkiseudulla sekä Oulussa, Tampereella ja Turussa. Kesällä 2003 haastatteluissa kysyttiin kuntien päihdehuollon johtavilta työntekijöiltä ja korvaushoitoa antavien hoitopaikkojen johtavilta työntekijöiltä hoitoon pääsyn ongelmista.

Kuntien suunnitelmat jonojen purkamiseksi vaihtelivat. Suurin osa kunnista suunnitteli hoitopaikkojen lisäämistä ja sitä kautta hoitojonojen lyhentämistä. Kunnat suunnittelevat hoitopaikkojen lisäämistä valtion avustuksen turvin. Kunnat arvioivat, että ne saisivat purettua nykyiset hoitojonot suunnitelmissa olevilla hoitopaikoilla. Esimerkiksi Tampereella on merkkejä siitä, että kun hoitopaikkoja lisättiin, niin hoidon tarve kasvoi: kun hoitopaikkoja lisätään, niin yhä useammat hoitoa tarvitsevat hakeutuvat hoitoon, kun hoitoon pääsyyn on realistisia mahdollisuuksia.

Lisätietoja antavat: valtiot. yo. Heidi Villikka 040 7078203 projektisihteeri Sari Hanhinen (09) 160 73139. Kartoitus opioidiriippuvaisten lääkekorvaushoidon hoitojonoista, STM:n monisteita 2003:16.

I huvudstadsregionen rör sig köerna till substitutionsbehandling för opioidberoende personer mycket långsamt. Väntetiden till behandling är därmed orimlig. Enligt en kartläggning av köerna till substitutionsbehandling som gjorts för social- och hälsovårdsministeriet måste man i huvudstadsregionen i värsta fall vänta på substitutionsbehandling i nästan två år, trots att antalet personer som väntar på behandling inte är särskilt stort.

I juni 2003 väntade sammanlagt 41 personer på substitutionsbehandling i huvudastadsregionen. Av dessa hade den första på väntelistan i Helsingfors väntat sedan oktober 2001, i Esbo sedan januari 2003 och i Vanda sedan september 2001. På buprenorfinbehandling (dvs. Subutex-behandling) väntade 39 personer och på metadonbehandling två personer. Vårdköer förekommer också utanför huvudstadsregionen. Enligt kartläggningen väntade 15 personer i Tammerfors och 6 personer i Uleåborg på substitutionsbehandling i augusti 2003. Medan man i Åbo får substitutionsbehandling inom några månader från remiss.

Av kartläggningen framgår att vårdplatserna för substitutionsbehandling inte blir lediga snabbt. För att vårdköerna skall kunna avvecklas borde antalet öppenvårdsplatser öka såväl inom missbrukarvården som inom primärvården. Dessutom måste köhanteringen ytterligare utvecklas och vårdkedjorna göras klarare. Kommunerna i huvudstadsregionens är väl medvetna om nuvarande kösituation beträffande substitutionsbehandling. Planer finns på att inrätta nya vårdplatser och därmed avveckla köerna. Men om man inte snabbare kan flytta över de klienter som redan vårdats en längre tid till primärvården för fortsatt vård underlättas situationen nödvändigtvis inte på lång sikt trots nya vårdplatser. Substitutionsbehandlingen borde nivåstruktureras i större utsträckning än för tillfället efter det behandlingen inletts.

Kartläggning utfördes av pol.stud. Heidi Villikka. Kartläggningen gällde möjligheterna för opioidberoende personer att få vård i huvudstadsregionen och i Uleåborg, Tammerfors och Åbo.

Ytterligare information:
Pol.stud. Heidi Villikka 040 707 8203 eller projektsekreterare Sari Hanhinen (09) 160 73139.

En kartläggning av köerna till substitutionsbehandling för opioidberoende personer: Social- och hälsovårdsministeriets stencilserie 2003:16

Distribution/Försäljning Social- och hälsovårdsministeriets publikationsförsäljning PB 536, 33101 Tammerfors tfn (03) 260 8158 och (03) 260 8535, fax (03) 260 8150, e-post: julkaisumyynti@stm.vn.fi

A new study drawn up for the MSAH of the waiting process endured by people addicted to hard drugs hoping to receive treatment has found that in the Helsinki area the queues for treatment have been excessively slow moving.

The study reveals that the longest an individual had waited for treatment, by June this year, was two years. Most of the 41 people waiting for treatment for opiate dependence were expecting to receive buprenorfine treatment.

The study also looked at the situation in other parts of Finland and draws on interviews with patients, substance abuse health care workers and professionals providing substance replacement care.

It proposes that care should be worked out in stages, so that people on long-term treatment can receive treatment from health centres or substance treatment units, such as the network of A-Clinics.

The study also looks at the plans by municipalities for cutting the waiting period for treatment. Most intend to do so by increasing the number of care centres using state funding. There are indications too that having more care centres will encourage more people to make use of them, once treatment becomes an attainable option.