Tänään julkistetun taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tekemän arvioinnin valossa Suomen terveydenhuoltojärjestelmä pärjää kansainvälisessä vertailussa hyvin. Terveydenhuoltomenojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa 7,4 %, joka on selvästi alempi kuin OECD-maissa keskimäärin, 8,8 % (v. 2003). Yleisesti ottaen julkisen terveydenhuollon palvelujärjestelmän kustannukset ovat hyvin hallinnassa. Suomalaiset ovat myös tyytyväisempiä terveydenhuoltoonsa kuin monien muiden OECD-maiden asukkaat.

Terveyspalvelujen tekninen laatu on hyvä, ennaltaehkäisevää toimintaa on painotettu, terveydenhuoltohenkilöstön ammatillinen osaaminen on korkeatasoista, ja monet vaikuttavuus- ja vastaavat mittarit kertovat muita maita keskimääräistä paremmista tuloksista. Esimerkiksi sydän- ja verisuoniperäinen kuolleisuus on laskenut selvästi 30 vuodessa, syöpäseulontoja järjestetään kattavasti, munuaissiirtojen saatavuus on hyvä, ja kiireelliseen lonkkamurtuman korjausleikkaukseen pääsee Suomessa nopeasti.

Rakenteet ja kannustimet tarkasteluun

Suomessa viime aikoina tehdyt uudistukset terveydenhuollossa ja suunnitelmat terveydenhuollon kehittämiseksi, mm. kansallinen hanke terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi, ovat OECD:n arvioitsijoiden mielestä hyviä. Toimenpiteet eivät OECD:n näkemyksen mukaan vielä kuitenkaan riitä. Teknologinen muutos ja kansalaisten nousevat odotukset terveydenhuoltojärjestelmää koskien luovat paineita Lisäksi väestön ikääntyminen tapahtuu Suomessa aikaisemmin kuin useimmissa muissa maissa, mikä on järjestelmälle iso haaste.

Suomalaisen järjestelmän ongelmakohtia kansainvälisessä vertailussa ovat OECD:n mielestä erityisesti kovaa vauhtia nousevat lääkekustannukset ja sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän luonne ylipäätään, pitkät hoitojonot sekä terveydenhuollon henkilöstön saatavuus. Hoitoon pääsyssä on vielä tekemistä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsyn ja kiireettömän leikkaushoidon osalta, vaikkakin keväällä 2005 käyttöön otetut hoitoon pääsyn vähimmäisaikatavoitteet ja hoitosuositukset näyttäisivät parantaneen jonotilannetta. Lähinnä muiden maiden kokemusten perusteella raportissa esitetään huoli siitä, etteivät hoitotakuu-uudistuksen aikaansaamat muutokset välttämättä ole pysyviä.

OECD kannustaakin Suomea ryhtymään terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisempaan uudistamiseen, jotta järjestelmän rahoituksellinen kestävyys ja voimavarojen tehokas käyttö pystytään takaamaan. Raportissa tuodaan esille erilaisia kannusteita, joilla terveydenhuollon toimijoita voidaan ohjata kokonaisvaltaiseen, sekä suoritteiden määrän että laadun huomioon ottavaan kustannustehokkuuteen. Kaikkiaan OECD:n raportti sisältää parisenkymmentä kehittämisehdotusta.

Työssäkäyvät paremmassa asemassa

OECD moittii Suomea kansalaisten epätasa-arvosta hoitoon pääsyssä viitaten jo aiemmin esillä olleisiin kansainvälisiin selvityksiin, että yleislääkäripalvelujen käytössä on Suomessa suurta eriarvoisuutta eri tuloryhmien kesken. Työssäkäyvä väestö näyttäisi pääsevän muuta väestöä paremmin yleislääkärin vastaanotolle ilmeisesti työterveyshuoltopalvelujen ansiosta, kun taas työvoiman ulkopuolella oleva väestö on terveyskeskusten ja yksityissektorin palvelujen saannin varassa. Työterveyshuolto on lisäksi työntekijöille maksutonta, kun taas taloudellisesti yleensä heikommassa asemassa oleva työvoiman ulkopuolinen väestö joutuu maksamaan käynneistään käyntimaksuja ja omavastuuosuuksia.

Edellinen arvio seitsemän vuotta sitten

Edellisen kerran OECD arvioi Suomen terveydenhuoltoa vuonna 1998 osana vuosittaista kansantalouden maa-arviota. Arviointi vauhditti osaltaan terveydenhuollon kehittämiskeskustelua, joka sitten muotoutui kansalliseksi terveyshankkeeksi. Nyt toteutettu arviointi on vuoden 1998 raporttia selvästi syvällisempi ja laaja-alaisempi.

Uuden arvioinnin yhtenä tarkoituksena on ollut saada ulkopuolisen arvioinnin kautta eväitä kansallisen terveyshankkeen jatkotyöhön ja mahdollisiin suunnantarkistuksiin. On huomattava, että OECD:n arviointiprosessissa, joka aloitettiin syksyllä 2004, ei ole voitu ottaa huomioon toukokuussa 2005 käynnistettyä kunta- ja palvelurakennehanketta ja siihen liittyviä suunnitelmia myös terveydenhuollon rakenteisiin liittyen.

Raportti " OECD Reviews of Health Systems: Finland " julkistettiin keskiviikkona 7. joulukuuta 2005 Helsingin Säätytalolla. OECD:n terveydenhuoltoarviointien sarjassa ilmestyvä raportti (ISBN 9264013822) on saatavilla järjestön maksullisesta verkkokirjakaupasta osoitteesta www.oecd.org , toimittajille myös järjestön extranet-palvelusta.

Lisätietoja:

Kansliapäällikkö Markku Lehto, STM, p. 09-1607 3763 s-posti markku.lehto@stm.fi
Ylijohtaja Kimmo Leppo, STM, p. 09-1607 3803 s-posti kimmo.leppo@stm.fi
Ylijohtaja Tarmo Pukkila, STM, p. 09-1607 3864 s-posti tarmo.pukkila@stm.fi
Neuvotteleva virkamies Raimo Jämsén, STM, p. 09-1607 4416 s-posti raimo.jamsen@stm.fi

The Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD) has today released its review of the Finnish health system that states that the Finnish health system performs well in international comparisons. Total health expenditure as a share of gross domestic product is 7.4 per cent in Finland, well below the OECD average (8.8 per cent in 2003). On the whole, public health spending is well under control in Finland. Finns also report higher satisfaction with their health system than people in many other OECD countries.

The technical quality of health services is good, there are policies that favour prevention, the level of professional skills among the health personnel is high, and many indicators show results that are above the OECD average. For example, death rates from diseases of the circulatory system have clearly decreased in 30 years, cancer screening is organised comprehensively, availability of kidney transplants is good, and access to urgent hip repairs following falls among the elderly is expeditious in Finland.

Structures and incentives should be examined

According to the OECD reviewers, the recent reforms to the Finnish health system as well as the plans to develop health care, including the National Project to Secure the Future of Health Care Services, are good. The OECD views, however, that these measures are not sufficient. Technological change and rising expectations will be putting the health system under increasing strain in future. Also, Finland will be facing the problem of an ageing population sooner than many other countries and this poses a great challenge for the Finnish health system.

The OECD views that in international comparisons one of the black spots of the Finnish health system are the rapidly increasing pharmaceutical expenditure and the arrangements of national health insurance reimbursement in general, long waiting times as well as shortage of health personnel. There is still room for improvement with regard to access to appointment with health centre physicians and elective surgery, although the targets for maximum waiting times for treatment and the guidelines on treatment that came into force in spring 2005 seem to have reduced the queues. Mainly on the grounds of experience from other countries, the OECD reviewers express, however, their concern that the improvements the timeframe reform has generated will not necessarily be permanent.

Consequently the OECD encourages Finland to pursue more structural reforms of the health system in order to ensure financial sustainability and good value for money. The report introduces several different kinds of incentives that should motivate the health personnel to achieve comprehensive cost efficiency that takes into account both the quantity and quality of services. In all the OECD report introduces more than 20 recommendations for future reform.

Employed population in better position

The OECD criticises Finland for inequitable access to some services with reference to international comparisons that suggest that access to general practitioners in Finland is comparatively inequitable across income groups. The employed population seems to have better access to general practitioners due to occupational health care whereas the non-employed population has to rely on services provided by health centres and the private sector. Furthermore, the employed population has access to free occupational health care whereas the non-employed population who typically are worse off must pay for appointments with general practitioners.

Previous review dates from 1998

The last time the OECD reviewed the Finnish health system was in 1998 as a part of an annual economic survey. The review played a role in enhancing the debate on the development of health care in Finland that later resulted in the National Health Project. The present review is more thorough and extensive than the review of 1998.

One of the aims of the present review was that an outsider’s review could provide tools to continue and possibly revise the National Health Project. It should be noted that the OECD Review was initiated in autumn 2004 and, therefore, it could not take into account the Project to Restructure Municipalities and Services launched in May 2005 or its plans to reform the health system structures.

The report “ OECD Reviews of Health Systems: Finland " was released on Wednesday 7 December 2005 at the House of Estates in Helsinki. The report is published in the OECD Reviews of Health Systems Series. For copies of the report see www.oecd.org or contact OECD/Media Relations Division tel. +(33) 1 4524 97 00.

Further information:

Markku Lehto, Permanent Secretary, MSAH, +358 9 1607 3763, e-mail markku.lehto@stm.fi

Kimmo Leppo, Director-General, MSAH, +358 9 1607 3803, e-mail kimmo.leppo@stm.fi

Tarmo Pukkila, Director-General, MSAH, +358 9 1607 3864, e-mail tarmo.pukkila@stm.fi

Raimo Jämsén, Ministerial Adviser, MSAH, +358 9 1607 4416, e-mail raimo.jamsen@stm.fi