Kansanterveyslakia ja erikoissairaanhoitolakia ehdotetaan muutettavaksi ensi vuoden maaliskuun alusta siten, että niissä säädettäisiin, missä ajassa potilaan on viimeistään päästävä kiireettömään hoitoon terveyskeskukseen ja sairaalaan. Potilaan oikeuksia koskevaan lakiin tulisi velvoite ilmoittaa potilaalle hoitoon pääsyn ajankohta, ja jos se muuttuu, syy muutokseen. Hallitus päätti asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä torstaina 29. huhtikuuta. Presidentin on tarkoitus antaa lakiesitys eduskunnalle 30. huhtikuuta.

Esityksen mukaan terveyskeskukseen pitäisi saada arkipäivisin virka-aikana välitön yhteys. Kiireettömän hoidon tarpeen arvioon terveyskeskukseen terveydenhuollon ammattihenkilölle, ei siis välttämättä lääkärille, olisi päästävä kolmessa arkipäivässä yhteydenotosta ellei asiaa ole voitu hoitaa puhelinneuvonnalla. Lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettuun hoitoon olisi päästävä kohtuullisessa ajassa, perusterveydenhuollossa viimeistään kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa tai perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa, esimerkiksi aluesairaalassa, enintään kolmella kuukaudella, jos hoidon antamista voidaan perustellusta syystä lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta.

Erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi olisi järjestettävä kolmessa viikossa siitä, kun lähete on saapunut terveydenhuollon toimintayksikköön, esimerkiksi sairaalan poliklinikalle. Hoidon tarpeen arvion perusteella lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettuun hoitoon olisi päästävä viimeistään kuudessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito olisi järjestettävä hoidon tarpeen kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa, jos lääketieteelliset tai hoidolliset seikat eivät edellytä muuta.

Jos hoitoa ei voida antaa määräajassa, kunnan tai kuntayhtymän olisi hankittava hoito muilta palveluntuottajilta, esimerkiksi toiselta sairaalalta tai yksityissektorilta, ilman että potilaan asiakasmaksu muuttuu. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien ja kuntien keskinäistä vastuuta sairaanhoitopiirin sairaalaan lähetettyjen potilaiden hoidon järjestämisestä esitetään selvennettäväksi. Kaikille sairaanhoitopiirin jäsenkuntien asukkaille olisi järjestettävä palvelut samojen periaatteiden mukaisesti. Tämä uudistus poistaisi kuntakohtaiset jonot. Mahdollisuuksia saada tietoja hoitoon pääsystä vahvistettaisiin siten, että terveydenhuollon toimintayksikköjen olisi julkaistava hoitoon pääsyn odotusajat.

Lakiesityksellä ei luoda potilaalle subjektiivista oikeutta päästä hoitoon. Potilaalla ei myöskään olisi rajatonta oikeutta saada mitä tahansa hoitoa, vaan hänen terveydentilastaan johtuvan hoidon tarpeen arvioisi terveydenhuollon ammattihenkilö. Hoitoon pääsy turvattaisiin silloin, kun kyse olisi lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti perustellusta hoidosta, joka määrittyisi mm. kansallisten hoitosuositusten tai vakiintuneiden hoitokäytäntöjen perusteella. Lakiesityksellä halutaan lisätä oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta hoitoon pääsyssä.

Lakiin esitetään myös säännöstä tutkimus- ja hoitosuunnitelman tekemisestä. Se vahvistaisi erityisesti pitkäaikaissairaiden ja lääketieteellisessä kuntoutuksessa olevien potilaiden asemaa.

Erikoismaksuluokkajärjestelmästä luovuttaisiin. Sen korvaisi erityinen erityispoliklinikkatoiminta, jota voitaisiin järjestää sairaaloissa arkisin klo 16 jälkeen sekä lauantaisin ja sunnuntaisin. Sen yhteydessä hoidettavilta potilailta voitaisiin periä normaalia poliklinikkatoimintaa korkeammat maksut.

Lait tulisivat voimaan 1.3. 2005. Lääkärit, joilla on oikeus hoitaa potilaita erikoismaksuluokassa, säilyttävät oikeutensa 29.2.2008 saakka.

Lisätietoja:

Apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, puh. 09-160 73804
Hallitusneuvos Pekka Järvinen, puh. 09-160 73800
Neuvotteleva virkamies Jouko Isolauri, puh. 09- 160 74194
Neuvotteleva virkamies Riitta-Maija Jouttimäki, puh. 09-160 73806

Regeringen föreslår att folkhälsolagen och lagen om specialiserad sjukvård ändras från början av mars 2005 så att tiden inom vilken patienten senast skall få vård i icke-brådskande fall skrivs in i lagen. I lagen om patientens ställning och rättigheter fogas enligt förslaget en skyldighet att underrätta patienten om tidpunkten för när han eller hon får vård. Om tidpunkten ändras skall patienten informeras om orsaken. Regeringen fattade beslut om innehållet i propositionen torsdagen den 29 april. Avsikten är att republikens president avlåter propositionen till riksdagen fredagen den 30 april.

Enligt propositionen skall patienten omedelbart kunna få kontakt med hälsovårdscentralen vardagar under tjänstetid. En bedömning av behovet av icke-brådskande vård av en yrkesutbildad person inom hälso- och sjukvården, alltså nödvändigtvis inte av en läkare, skall fås inom tre dagar efter det att patienten tagit kontakt, ifall ärendet inte kan skötas som telefonrådgivning. Vård som konstaterats vara medicinskt eller odontologiskt nödvändig skall kunna fås inom en skälig tid, inom primärvården senast inom tre månader efter det att vårdbehovet konstaterats. Denna längsta väntetid på tre månader kan överskridas med högst tre månader inom mun- och tandvården och den specialiserade sjukvården som ges i samband med primärvård, om vården av motiverade skäl kan skjutas upp utan att patientens hälsotillstånd äventyras.

Inom den specialiserade sjukvården skall en bedömning av vårdbehovet kunna fås inom tre veckor efter det att remissen anlänt till verksamhetsenheten inom hälso- och sjukvården, till exempel till sjukhusets poliklinik. Vård som konstaterats vara medicinskt eller odontologiskt nödvändig skall kunna fås inom sex månader från det att vårdbehovet bedömts.

Barn och unga skall få psykiatrisk vård inom tre månader, om inte medicinska, vårdrelaterade eller andra omständigheter kräver något annat.

Om vård inte kan ges inom de föreskrivna längsta väntetiderna, skall kommunen eller samkommunen ordna vården genom att anskaffa den från andra serviceproducenter utan att klientavgifterna för patienten påverkas. I propositionen föreslås att ansvarsfördelningen mellan samkommunerna och kommunerna förtydligas när det gäller ordandet av vård för patienter som sänts till ett sjukhus i sjukvårdsdistriktet. Alla invånare i sjukvårdsdistriktets medlemskommuner skall ha möjlighet till tjänster enligt samma principer. Även möjligheterna att få uppgifter om vårdtidpunkten stärks genom att det föreskrivs att verksamhetsenheterna skall offentliggöra väntetiderna.

Propositionen ger inte patienten subjektiv rätt att få vård. Patienterna kommer inte heller att ha obegränsad rätt att få vilken vård som helst som de önskar, utan behovet av vård skall bedömas av en yrkesutbildad person inom hälso- och sjukvården. Patientens möjlighet att få vård skall tryggas när det är fråga om medicinskt eller odontologiskt motiverad vård som bestäms bl.a. utifrån nationella vårdrekommendationer eller på basis av vedertagen vårdpraxis. Med propositionen vill man öka rättvisan och jämlikheten när det gäller tillgång till vård.

Enligt förslaget slopas systemet med specialavgiftsklasser. Specialavgiftsklasserna ersätts med en särskild specialpoliklinikverksamhet, som kan ordnas vardagar efter klockan 16.00 samt lördagar och söndagar. I samband med den kan högre avgifter än för normal poliklinikverksamhet tas ut hos patienterna.

Lagarna avses träda i kraft den 1 mars 2005. Läkare som har rätt att behandla patienter i specialavgiftsklass bibehåller denna rätt fram till den 29 februari 2008.

Ytterligare information:

Biträdande avdelningschef Marja-Liisa Partanen, tfn (09) 160 738 04
Regeringsrådet Pekka Järvinen, tfn (09) 160 738 00
Konsultativ tjänsteman Jouko Isolauri, tfn (09) 160 741 94
Konsultativ tjänsteman Riitta-Maija Jouttimäki, tfn (09) 160 738 06

Proposed changes to legislation concerning public health and specialised health care within the National Health Project stipulate the maximum time patients will have to wait before receiving non-emergency treatment at a health centre or hospital.

Under the new regulations, patients will be entitled to be told when they can expect treatment, and the reasons for any change in the schedule that may occur. Patients will be able to contact health centres immediately they need to. They will be able to receive an assessment of their needs for non-emergency treatment from a healthcare professional, not necessarily a doctor, within three days of contacting a health centre, unless the matter can be dealt with by phone counselling. Access to non-emergency medical or dental treatment will be assured within three months.

Specialised healthcare needs will be assessed within three weeks of receipt of a referral by a healthcare unit, for instance a hospital polyclinic. Specialised non-emergency medical treatment and dental treatment will be available within six months of treatment needs being assessed.

Mental health care for children and young people will be available within three months following a needs assessment by mental health services, unless medical or care circumstances demand otherwise.

If individual or groups of municipalities cannot arrange care or treatment within the prescribed timelines, they will have to arrange for it elsewhere or from the private sector, and without any increase in charges to patients.

The changes to legislation, due to take effect in March 2005, are aimed at cutting waiting lists for non-emergency treatment.