Sosiaalinen luototus
Sosiaalisten luottojen takaisinmaksu onnistui hyvin: sosiaalisen luoton korkotulot olivat kunnissa puolitoistakertaiset luottotappoihin verrattuna, luottotappiot olivat 2,5 prosenttia lainakannasta. Toimeentulotukea saavat henkilöt selviytyvät luoton takaisinmaksusta paremmin kuin sellaiset henkilöt, jotka eivät saa toimeentulotukea. Mm. nämä tiedot käyvät ilmi tutkimuspäällikkö Juhani Iivarin juuri ilmestyneestä tutkimuksesta "Sosiaalisten luottojen takaisinmaksu".
Sosiaalisen luototuksen kokeilu käynnistyi vuonna 1999 kolmivuotisena hankkeena kahdeksassa kunnassa: Helsingissä, Tuusulassa, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Lappeenrannassa, Eurassa, Utajärvellä ja Kemissä. Luottojen takaisinmaksutoimintaa ei pystytty kokeilun loppu-raportissa vuonna 2002 vielä arvioimaan luotettavasti, sillä takaisinmaksettuja luottoja oli tuossa vaiheessa vain 5,3 prosenttia. Nyt julkaistavassa seurantatutkimuksessa kaikista luotoista oli maksettu takaisin jo 39 prosenttia. Enemmistö, 61 prosenttia, sosiaalisista luotoista myönnetään edelleenkin eri tyyppisten velkojen ja rästiytyneiden maksujen suorituksiin. Kokonaisaineistoon (1642 luottoa) ajalta 1.9. 1999-30.9.2003 pohjautuva tutkimus osoittaa:
Sosiaalisen luoton korkotuotot olivat kunnissa puolitoista, jopa kaksinkertaiset luottotappioihin verrattuna. Helsingissä korkotuottojen osuus oli 179 000 € ja luottotappiot olivat 101 000 €. Helsingin osalta voidaan jo puhua järjestelmän tietyn tasoisesta kustannuskompensaatiosta.
Luottonsa osittain tai kokonaan jätti maksamatta 6,1 prosenttia lainansaajista. Näistä suurin osa oli maksanut luottojaan takaisin jonkin aikaa, sellaisia henkilöitä, jotka eivät maksaneet erääkään oli luoton saajista 1,5 prosenttia.
Luottotappiot olivat 2,5 prosenttia lainakannasta.
Vaikka takaisinmaksamattomien määrät eivät ole lisääntyneet, moitteettomasti maksavien määrät ovat vähentyneet kokeilun alkuvaiheeseen verrattuna. Painotus on siirtynyt maksujen myöhästymistä sallivaan suuntaan. Samaan aikaan vapaakuukausia käytetään yhä useammin korjauskeinona. Myös laina-aikojen pidentämisistä on tullut merkittävä keino lainan takaisinmaksusta selviytymisessä.
Toimeentulotuen saajat hoitavat luottonsa hyvin
Tutkimustulokset osoittavat ehkä yllättäen, että toimeentulotukea ennen sosiaalisen luoton myöntämistä saaneet selviytyvät luoton takaisinmaksusta paremmin kuin toimeentulotukea käyttämättömät henkilöt. Sosiaalinen luototus ei kuitenkaan ole vaarantanut henkilön oikeutta saada toimeentulotukea.
Asiakkaiden henkilökohtainen neuvonta vähentää riskejä
Riskitekijät liittyvät selvästi lainansaajan taloudelliseen ponnistus-pohjaan takaisinmaksun toteutumisessa: luoton määrän ja laina-ajan pituuden kasvaessa takaisinmaksu vaikeutuu. Myös pidentyvä työttömyys tai pätkätyöt lisäävät riskiä selviytyä takaisinmaksusta Luoton saajan taloudenhoitoon liittyvien tietojen ja taitojen puute on myös ilmeinen riskitekijä.
Sosiaalisen luototuksen järjestelmä on toimiva. Tutkimuksen mukaan tarvitaan huolellista harkintaa, kun lainoja myönnetään. Pelkkä maksukyvykkyyden arviointi ei riitä; myös maksuhalukkuutta tulisi pystyä arvioimaan. Maksuongelmiin on myös puututtava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Luoton takaisinmaksun onnistumiseen voidaan vaikuttaa myönteisesti antamalla luotonsaajalle henkilökohtaista taloudellista neuvontaa sekä lisäämällä asiakkaiden henkilökohtaista tapaamista ja keskustelua luoton valmisteluvaiheessa.
Sosiaalisten luottojen takaisinmaksu. Sosiaalisten luottojen vaikuttavuus- ja kokonaisarvioinnin seurantatutkimus, Helsinki 2004, 46 sivua, sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:14, ISBN 952-001538-8. Julkaisua myy Edita ja se on saatavilla myös www.stm.fi katso julkaisut.
Lisätietoja tutkimuksesta: tutkimuspäällikkö Juhani Iivari (09) 3967 2208 tai 040-5567 302 (Stakes). Lisätietoja sosiaalisesta luototuksesta antaa myös ylitarkastaja Pirjo Sarvimäki puh. (09) 160 73136 (sosiaali- ja terveysministeriö).
Social loans experiment rated generally successful
A follow-up study just released on the use of social loans finds that though the system is effective more care is needed in how social lending is conducted and monitored.
The study finds that it is not enough to assess the borrowers’ ability to repay the loan and that their willingness to pay should be taken into account. It notes that assessing clients’ willingness to repay social loans is often easier in small municipalities where social workers often know them.
The experiment in providing social loans monitored by the study is seen as generally successful. Only about 6 percent of borrowers were found to be unable to repay their loans.
The study also weighs the risk factors involved in people’s difficulties in repaying social loans. Those receiving social assistance or experiencing long-term unemployment clearly found repayments more of a problem, though the study finds that people on social assistance were usually more successful in repaying the loans than those who had not received social assistance.
