Sosiaali- ja terveysalalla julkista tilastotietoa tuottaa moni toimija. Viime vuosina trendinä on ollut tarjota yhä monipuolisempia tilastotuotteita ja siten entistä tarkempaa tietoa julkisesti saataville. Tilastojen saavutettavuudessa onkin menty vauhdilla eteenpäin, toteavat ylitarkastaja Antti Alila ja neuvotteleva virkamies Sari Kauppinen.

Nyt pohditaan sitä, miten julkisen hallinnon raaka, käsittelemätön tietoaineisto, kuten Kansaneläkelaitoksen etuusrekisterit, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeentulorekisteri tai vaikkapa Kouluterveyskyselyn tutkimusaineisto, saataisiin laajemmin hyödynnettäväksi ja uudelleen käytettäväksi. Kyse on avoimesta datasta.

”Avoimuus tarkoittaa sitä, että tietoaineistot avataan kaikkien vapaasti käytettäviksi teknisesti käyttökelpoisessa muodossa”, Alila selventää.

Sosiaali- ja terveysalan tärkeimmät laitokset, esimerkiksi THL, Valvira ja Kela, pohtivatkin nyt yhdessä, miten niiden keräämiä raakamuodossa olevia aineistoja voitaisiin käyttää ja tarjota entistä paremmin.

”Kyse on tiedon jalostamisesta. Kun tietoaineisto annetaan vapaaseen käyttöön, niin joku keksii, että sillä voidaan tehdä jotain aivan erilaista. Näin syntyy uutta tietoa”, Kauppinen toteaa.

Tietoaineistojen julkistaminen myös lisää hallinnon läpinäkyvyyttä, tutkimuksen sekä yritysten mahdollisuuksia ja samalla kansalaisten osallisuutta.

”Jos esimerkiksi terveydenhuollon hoitoon pääsyä koskeva aineisto olisi vapaasti saatavilla, joku voisi tehdä sen pohjalta sähköisen karttapalvelun, jossa hoitojonoja voisi vertailla vaikka alueittain” , Alila kuvailee.

Yksi iso kysymys tietoaineistojen julkistamisessa koskee yksilöiden tietosuojaa. Kun puhutaan vaikkapa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilörekistereistä, on tilanne herkkä. Kenenkään henkilökohtaisia tietoja ei saa joutua vääriin käsiin.

”Kehittäminen tähtää juuri siihen, miten aineistot saataisiin helpommin jakoon ilman, että tietosuoja kärsii”, Kauppinen toteaa.

Hallitus mukana datan avaamisessa

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että julkisen hallinnon varoin tuotettuja tietovarantoja avataan kansalaisten ja yritysten käyttöön. Teemaa on käsitelty useammassa työryhmässä, joissa myös STM on ollut mukana.

Valtiovarainministeriön vetämä työryhmä, jossa Alilakin istui, pohti tietovarantojen saatavuuden ja käytön edistämistä sekä julkisen hallinnon sisällä että edelleen tiedon jakamista kansalaisille ja yrityksille.

”Työryhmä ehdotti, että viranomaisten välillä tapahtuva, vakiomuotoisten tietojen maksuton luovutus tulisi jo ensi vuoden budjettiesitykseen. Kansalaisille ja yrityksille tietoaineistot avattaisiin vaiheittain”, Alila kertoo.

Tilastoja entistä monipuolisemmin

Suomi on lähtenyt julkishallinnon datan avaamisessa verkkaisesti liikkeelle, vaikka potentiaalia olisi. ”Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla meillä on hyvät rekisterit ja paljon dataa tallennettuna pitkältä ajalta”, Alila sanoo.

Viime vuosina on kuitenkin alettu julkaista tilastotietoa entistä enemmän ja monipuolisemmassa muodossa.

”Tässä edetään tavallaan kahta kautta: Yhtäältä valmista, tiivistettyä tilastotietoa kehitetään niin, että se olisi julkisesti saatavilla. Toisaalta pohditaan sitä, miten rekisterimuotoinen, raaka tietoaineisto saadaan helpommin kaikkien käytettäväksi”, Kauppinen avaa.

Tilastotiedon julkistamisesta hyviä esimerkkejä ovat THL:n Sotkanet tai Kelan Kelasto, jotka ovat molemmat laajoja tilastotietokantoja ja verkossa kaikkien käytettävissä. Myös Eläketurvakeskus avasi viime vuonna oman tietopalvelunsa.

Ne ovat kuitenkin eri asia kuin tilastoaineistojen täydellinen avaaminen.

”Kyse ei ole tilasto- ja rekisteriaineistojen avaamisesta, vaan palveluista, joista saa tiivistettyä mutta kylläkin ajankohtaista tilastotietoa”, Alila selventää.

Toimittaja: Maija Luotonen

There are numerous bodies in the social and health sector involved in producing statistical data. The trend in recent years has been to provide an increasingly wide variety of statistical products, and thus make more accurate information publicly available. The availability of statistical information has proceeded rapidly, according to MSAH senior officer Antti Alila and ministerial adviser Sari Kauppinen.

Consideration is now being given to how raw, unprocessed data, such as the benefit registers of the Social Insurance Institution, the social assistance registers of the National Institute for Health and Welfare or even the research data of the School Health Survey could be more widely utilised and reused.

The aim is to greatly expand the availability of open data resources in government, which in turn enhances the transparency of government.

“Openness means that information resources are opened up in a technically usable form for use by everyone,” explains Alila.

Open data boom

Much of the thinking around open data use has been pioneered by the United Nations in its various agencies. Governments in the EU and beyond are rapidly pursuing the possibilities offered by open data programmes.

At the end of 2011 the EU Commission established an Open Data Strategy for Europe, which hopes to realise the great potential of existing stores of data as an information and economic resource.

National governments and intergovernmental organisations, and the EU as a whole, hold vast stores of information that can have almost limitless ICT uses, for instance in developing new data applications from smart phone and tablet apps to online mapping, consumer information, and many more.

The EU strategy will seek to secure a level playing field for open data handling across the EU and fund research into new data-handling technologies.

The principles of open data promoted by the EU and member states aim to ensure that all documents made accessible by the public sector can be reused for commercial or non-commercial purposes, unless they are covered by third party copyright. The aim is also to keep the costs charged marginal and to ensure easy technical accessibility.

Public and corporate access

In Finland, the promotion of open data access is prominent in the government programme. This states that information resources produced using public funding will be opened up for public and corporate access.

The aim, according to the programme, is to “make digital data materials managed by the public sector available to citizens, companies, enterprises and organisations, authorities, and for research and education purposes”. Open data will be accessible in readily reusable format through information networks.

The strategy is the subject of numerous ministerial committees, and the MSAH has been actively involved in the process. One of the committees, led by the Ministry of Finance, which Antti Alila sat on, was dealing with the promotion of the availability and use of data resources both within government and for further distribution to citizens and businesses.

“The committee proposed that the release of standardized data between authorities, free of charge, should feature in next year’s draft budget. The release of data for citizens and businesses would be done in stages,” says Alila.
 

Boosting transparency

Key social and health sector institutions in Finland, such as the National Institute for Health and Welfare, the National Supervisory Authority for Welfare and Health and the Social Insurance Institution are jointly considering how the data they have accumulated in raw form can be more readily used and made available.

“It’s a question of data processing. When data is freely available, you can work out how to do something completely different with it, and this creates new information,” says Kauppinen.

Publishing data also increases the transparency of government, and furthers research and business opportunities and citizen participation.

“If data, say, on access to health care was freely available, it could be used as a basis for an electronic mapping service where you could compare treatment waiting lists regionally, for instance,” explains Alila.

Preserving data security

A major issue involved in releasing and publishing data concerns the protection of personal data. When data sources such as social and health care registers are considered within the ambit of open data strategies, there is a special need for caution to ensure that people’s personal information does not end up in the wrong hands.

“Developing open data aims to do just that, to make sure that data is more easily disseminated without compromising data security,” says Kauppinen.

Measured approach

Finland has been comparatively slow in opening up public sector data, even though the potential to do so is there. “For instance, we have good registers in the social and health sector and a lot of data that has been stored over a long period,” observes Alila.

In recent years, though, increasingly more data has begun to be published, and in more diverse formats.

“This proceeds in two ways. First, the production of concise statistical data is being developed so that it is available publically. Second, we are looking at how raw data in registry formats can be made more readily available for everyone to use,” explains Kauppinen.

The National Institute for Health and Welfare and the Social Insurance Institution run extensive statistical databases that are openly available online. Last year the Finnish Centre for Pensions also opened its own data service.

But these are not quite the same as totally opening up all statistical data.

 “Having a service where you can get concise but up-to-date statistics is only a part of opening up statistical and registry data,” says Alila.


Maija Luotonen and Mark Waller

Flera aktörer producerar offentliga statistiska uppgifter inom social- och hälsovårdsområdet. Trenden under de senaste åren har varit att erbjuda allt mångsidigare statistikprodukter och därmed tillgång till allt exaktare information för allmänheten. I fråga om tillgången till statistik har man avancerat raskt, konstaterar överinspektör Antti Alila och konsultativa tjänstemannen Sari Kauppinen.

Nu funderar man över hur den offentliga förvaltningens råa, obehandlade informationsmaterial, såsom Folkpensionsanstaltens förmånsregister, Institutet för hälsa och välfärds register för utkomststöd eller varför inte forskningsmaterialet för Skolhälsoenkäten, skulle kunna användas och återanvändas i större utsträckning. Det är fråga om öppen data.

”Öppenhet innebär att informationsmaterialet görs tillgängligt för alla i en tekniskt användbar form”, förtydligar Alila.

De viktigaste institutionerna inom social- och hälsovårdsområdet, till exempel Institutet för hälsa och välfärd, Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården (Valvira) och FPA, funderar nu också tillsammans över hur materialet i form av rådata som de samlat kunde användas och tillhandahållas ännu bättre.

”Det är fråga om förädling av information. När informationsmaterialet ges till allmänt bruk kommer någon på att man kan göra någonting helt annat med det. På det sättet skapas ny information”, säger Kauppinen.

Offentliggörandet av informationsmaterialen ökar också genomskinligheten inom förvaltningen, möjligheterna för forskningen och företagen och samtidigt medborgarnas delaktighet.

”Om människor hade fri tillgång till materialet om tillträde till hälso- och sjukvården, kunde någon på basis av det göra en elektronisk karttjänst där vårdköer kunde jämföras till exempel regionvis”, beskriver Alila.

En stor fråga vid offentliggörandet av informationsmaterial gäller individernas dataskydd. När man till exempel talar om personregistret för social- och hälsovården är situationen känslig. Ingens personliga uppgifter får hamna i fel händer.

”Utvecklandet går exakt ut på hur man kan distribuera materialet lättare utan att dataskyddet lider”, konstaterar Kauppinen.

Regeringen deltar i öppnandet av data

I regeringsprogrammet har inskrivits att datalager som producerats med offentliga medel ska göras tillgängliga för medborgarna och företagen. Temat har behandlats i ett flertal arbetsgrupper där även social- och hälsovårdsministeriet har deltagit.

En arbetsgrupp ledd av finansministeriet, i vilken även Alila satt, funderade över främjande av tillgången till och användningen av datalager inom både offentlig förvaltning och förmedling av information vidare till medborgare och företag.

”Arbetsgruppen föreslog att det avgiftsfria utlämnandet av standarduppgifter som sker mellan myndigheter ska intas redan i nästa års budgetförslag. För medborgare och företag skulle informationsmaterialen göras tillgängliga stegvis”, säger Alila.

Mångsidigare statistik

Finland har startat sävligt när det gäller att göra datan inom offentlig förvaltning tillgänglig trots potential. ”Inom till exempel social- och hälsovårdsområdet har vi bra register och mycket data som lagrats över en lång tidsperiod”, säger Alila.

Under de senaste åren har man dock börjat publicera allt mer statistiska uppgifter och i en mångsidigare form.

”Här framskrider man på sätt och vis via två vägar: Å ena sidan utvecklar man färdig, komprimerad statistisk information så att den är offentligt tillgänglig. Å andra sidan funderar man över hur man gör rått informationsmaterial i form av register lättare tillgängligt för alla”, säger Kauppinen.

Bra exempel på offentliggörande av statistiska uppgifter är Institutet för hälsa och välfärds Sotkanet eller FPA:s Kelasto, som båda är stora statistikdatabaser och tillgängliga för alla på nätet. Även Pensionsskyddscentralen öppnade i fjol sin egen informationstjänst.

De är dock en annan sak än ett fullständigt öppnande av statistikmaterialet.

”Det är inte fråga om att öppna statistik- och registermaterialet utan om tjänster med komprimerade men likväl aktuella statistiska uppgifter”, förtydligar Alila.

Redaktör: Maija Luotonen