Miesten ja naisten terveyserot ovat Suomessa suuria. Nainen elää keskimäärin kuusi ja puoli vuotta kauemmin kuin mies. Miehen lyhyempää odotettavissa olevaa elinaikaa selittävät ainakin miesten ja naisten toisistaan poikkeavat elintavat, erityisesti erot miesten ja naisten alkoholin käytössä ja tupakanpoltossa.

"Alkoholi aiheuttaa noin 25 prosenttia miesten ja naisten terveyseroista. Sekä alkoholin kulutus että humalahakuinen juominen on miesten keskuudessa paljon yleisempää kuin naisten. Miehet kuolevat alkoholiin neljä kertaa useammin kuin naiset. Erot ovat miesten vahingoksi niin kroonisissa haitoissa kuin akuuteissa haitoissa eli tapaturmissa ja henkirikoksissa", sanoo hallitusneuvos Ismo Tuominen.

Alkoholin saatavuuden rajoittaminen on tehokkain keino

Alkoholihaittoja voidaan ehkäistä rajoittamalla alkoholin saatavuutta, eli verotuksella ja alkoholin myyntipaikkoja ja -aikoja koskevilla rajoituksilla.

"Tiedetään, että väestötasolla alkoholin saatavuuden rajoittaminen on ylivoimaisesti tehokkain keino. On täysin mahdollista, että Kataisen hallituksen sopimat veronkorotukset ja alkoholilain uudistus kääntävät haittatilastot laskuun", toteaa Tuominen.

Kansallisen terveyserojen kaventamiseen tähtäävän toimintaohjelman tavoite on laskea alkoholin kulutus vuoden 2003 tasolle (9,4 litraa 100 %:sta alkoholia/henkilö) tai sen alle tämän vuoden loppuun mennessä. Tavoitetta ei aivan saavuteta, vaikka kulutus on laskenut vuosina 2008-2011 toteutettavan ohjelman aikana 10,5 litrasta 10 litraan.

Miesten tupakointi on vähentynyt huomattavasti

Tupakointi on terveyserojen aiheuttajana suurin piirtein alkoholin veroinen tappaja. Miesten tupakointi on yleisempää kuin naisten. Vuonna 2010 noin 23 prosenttia miehistä tupakoi päivittäin, naisista noin 16 prosenttia. Miesten tupakanpoltto on kuitenkin selvästi vähentynyt vuosien kuluessa. Vielä vuonna 1990 päivittäin tupakoivia miehiä oli 33 prosenttia. Naisten tupakanpoltto sen sijaan on pysynyt samana tai ajoittain jopa lisääntynyt.

Tupakointia rajoittava lainsäädäntö yhdessä lisääntyvän terveystietoisuuden kanssa on vähentänyt tupakointia huomattavasti viime vuosikymmeninä.

"Tähän kehitykseen liittyy mielenkiintoinen havainto. Kun tupakoinnin terveysvaarat tulivat yleisesti tunnetuiksi, miesten tupakointi kääntyi selvään laskuun. Naisten tupakointi sen sijaan kasvoi siitä vielä vuosikymmenten ajan samalla, kun tupakkateollisuus markkinoi tupakointia osana naisten vapautumista", Tuominen kertoo.

Myös monet muut tilastot puhuvat karua kieltä miesten ja naisten terveyseroista. Korkeasta verenpaineesta kärsii 43 prosenttia miehistä, mutta vain 29 prosenttia naisista. Miehet sairastuvat useammin sepelvaltimotautiin kuin naiset. Ruokavalion eroista kertoo esimerkiksi se, että vuonna 2009 yli puolet miehistä ja vain alle kolmasosa naisista käytti niukasti marjoja ja hedelmiä.  

Kulttuuriset tekijät vaikuttavat

Kulttuuriset tekijät selittävät osaltaan terveyseroja ja etenkin alkoholin kulutusta ja tupakanpolttoa, mutta niihin on vaikea vaikuttaa.

"Miesten ja naisten väliset terveyserot ovat kaventuneet, mutta syy on siinä, että naiset juovat ja tupakoivat nykyisin enemmän kuin vaikkapa 40 vuotta sitten. Vielä 1970-luvulla naiset eivät saaneet mennä yksin ravintolaan ja vain "huonot naiset" polttivat kadulla. Nykyisin juuri muualla ei saakaan polttaa. Yhteiskunnan oikeussäännöt ovat myös kulttuurin heijastumaa, tarkemmin sanoen paheksunnan tai puuttuvan paheksunnan kulttuuria", Tuominen pohtii.

STM:n hallinnonalalla on viime aikoina tutkittu paljon heikon sosiaalisen ja taloudellisen aseman vaikutuksia terveyseroihin. On todettu, että noin puolet miesten ja noin kolmannes naisten kuolleisuuseroista johtuu elintavoista.

"Koko väestön hyvinvoinnin kannalta olisi perusteltua nostaa miesten ylikuolleisuus valtakunnallisen tasa-arvopolitiikan ylivoimaisesti suurimmaksi haasteeksi", Tuominen esittää.  

Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa todetaan, että Suomen suuret hyvinvointi- ja terveyserot väestöryhmien ja sukupuolten välillä eivät häviä pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpitein: tehokkaimmin eroja kavennetaan eri hallinnonalojen tiiviillä yhteistyöllä. Työtä on tehtävä etenkin lasten ja nuorten parissa, jotta tulevaisuudessa terveyserot ovat pienemmät.

Toimittaja Ritva Kosonen

Women on average live six-and-a-half years longer than men. The discrepancy comes down to differences in lifestyles between men and women, particularly concerning smoking and drinking.

The 2008-2011 National Action Plan to Reduce Health Inequalities has carried out important work in Finland over the last four years. This outlines proposals for strategic policy definitions and the most important measures to reduce health inequalities in the country.

A specific action plan on health inequalities was pursued because inequalities have persisted in Finland despite the efforts undertaken through health and social policy. Narrowing health gaps has been the objective of Finnish health policy since the 1980s. This objective has not been achieved, however, and the inequalities have in part even grown. These inequalities also have an important gender dimension, crosscutting and intersecting with the socio-economic factors in which they are rooted.

Disparities in the EU

Health inequalities are a problem across the EU, too, often encompassing severe social and economic disparities between and within the member states.

In 2009 the EU Commission reported that throughout the community there is a social gradient in health status where people with lower education, a lower occupational class or lower income tend to die at a younger age and to have a higher prevalence of most types of health problems. The Commission stated that there is an important gender dimension to health inequalities and their determinants at the EU level, and that women in general live longer than men.

Between EU Member States, the Commission reported, there is a five-fold difference in deaths of babies under one year of age, a 14-year gap in life expectancy at birth for men and an eight-year gap for women. Large disparities in health are also found between regions, rural and urban areas and neighbourhoods.

Killer factors

In Finland, as elsewhere in the EU, smoking and excessive drinking remain stubborn factors responsible for the most persistent health inequalities.

"Alcohol is responsible for about 25% of the health inequalities between men and women. Both alcohol consumption and binge drinking are far more pronounced among men than among women," says Ismo Tuominen, Ministerial Counsellor at the MSAH. "Men die from alcohol use four times more often than women. The differences are to the detriment of men in terms of chronic harm and acute harm, in other words injuries and homicides."

The harmful effects of alcohol use can be prevented by limiting the availability of alcohol through taxation and restrictions concerning retail outlets and sales times.

"It is well known that, in terms of the population, limiting the availability of alcohol is by far the most effective method. It is entirely possible that the government's agreed tax increases and reform of the Alcohol Act will see a drop in figures for alcohol-related harm," says Tuominen.

One of the aims of the National Action Plan to Reduce Health Inequalities has been to cut alcohol consumption to the level it was in 2003 (9.4 litres of pure alcohol per capita) by the end of this year. This objective has not been quite reached, though consumption has dropped during the period of the programme from 10.5 litres to 10 litres

More men smoke

As a cause of health inequalities smoking is a killer roughly on a par with alcohol. Smoking is more common among men than women. In 2010 about 23% of men in Finland smoked on a daily basis, while for women the figure was 16%. But smoking among men has clearly declined over the years. In 1990 some 33% of men were daily smokers. Smoking among women, on the other hand, has remained the same or has sometimes even increased.

According to the Action Plan, smoking is highly polarised according to educational group at the moment. Only about ten per cent of all smokers fall into the most highly educated bracket. The Action Plan suggests the use of prohibitions on smoking as an automatic feature of people's everyday environments, something that has become more accepted throughout society.

Overall progress has been achieved concerning smoking. In addition to legislation restricting smoking, increased awareness of the impacts of smoking has seen a considerable drop in smoking over recent decades.

"This development involves an interesting observation. When the health dangers of smoking became widely known there was a marked drop in smoking among men. But smoking among women continued to increase over decades, at the same time that the tobacco industry marketed smoking as an aspect of women's liberation," says Tuominen.

Women enjoy healthier lifestyles

There are also numerous other statistics that bluntly express the scope of health differences between men and women. Some 43% of men suffer from high blood pressure, a condition that affects only 29% of women. Men are more prone to coronary heart disease than women. Dietary differences between the genders are shown by the example that in 2009 over half of men and just under a third of women make little use of berries and fruit in their diet.

The Action Plan places much emphasis of the role of socio-economic factors in sustaining health inequalities. People with a higher level of education and stronger socio-economic position tend to fare better than others. The Action Plan notes that in recent decades there has been a general improvement in eating habits in Finland, with more people eating vegetables and fruit, and fewer dairy products. But it points out that people of good socio-economic standing tend to follow the recommended diet more commonly than others.

Cultural influences

Cultural factors in the gender dimension of health inequalities help explain differences in matters such as drinking and smoking, but they are hard to influence.

"The health inequalities between men and women have narrowed, but the reason is that women nowadays drink and smoke more than, say, 40 years ago. Even in the 1970s women could not go to a restaurant alone, and only "women of ill repute" would smoke on the street. Nowadays there's practically nowhere else where you can smoke. Society's legal rules are also a reflection of culture, or more specifically a culture of disapproval or lack of disapproval," Tuominen muses.

The MSAH's administrative sector has recently closely studied the impacts of weak social and economic status on health inequalities. It is reported that concerning mortality differences lifestyle accounts for about a half of male and a third of female mortality. 

"From the perspective of the welfare of the population as a whole it would be justified to raise the high mortality among men as by far the greatest challenge of national equality policy," says Tuominen.

Early interventions

The current MSAH strategy states that Finland's large welfare and health inequalities between population groups and the genders cannot be eliminated purely by social and health care measures. The most effective way to reduce such inequalities is through the close collaboration between different administrative sectors of government.

In particular, it is important that work is carried out with children and the young to ensure that in the future health inequalities are smaller.

The Action Plan states that the roots of socio-economic health inequalities lie in childhood, because some children have to grow up in poor living conditions and environments. Factors detrimental to good health tend to concentrate around those with low social status, little education and low income.

The Action Plan points out that these are also passed on from one generation to the next.  It concludes by saying that health inequalities between social groups are not the result of some natural law, but the result of human activities and social decisions, and this means that they can also be reduced by social activities and decisions.

Ritva Kosonen and Mark Waller

Hälsoskillnaderna mellan män och kvinnor i Finland är stora. Kvinnan lever i genomsnitt sex och ett halvt år längre än mannen. Männens kortare förväntade livslängd förklaras åtminstone delvis av mäns och kvinnors avvikande levnadsvanor, särskilt skillnaderna mellan mäns och kvinnors alkoholbruk och rökning.

"Alkohol orsakar ungefär 25 procent av hälsoskillnaderna mellan män och kvinnor. Både konsumtionen av alkohol och berusningsdrickande är mycket vanligare bland män än kvinnor. Män dör fyra gånger oftare av alkohol än kvinnor. Skillnaderna är till männens nackdel i fråga om såväl kroniska som akuta skadeverkningar, dvs. olycksfall och brott mot liv", säger regeringsrådet Ismo Tuominen.

Begränsning av tillgången på alkohol är den effektivaste metoden

Alkoholens skadeverkningar kan förebyggas genom att begränsa tillgången till alkohol, dvs. beskattning och begränsningar av försäljningsställen och öppettider för alkoholförsäljning.

"Det är känt att på befolkningsnivå är en begränsning av tillgången till alkohol den överlägset effektivaste metoden. Det är fullt möjligt att de skattehöjningar som Katainens regering kommit överens om och reformen av alkohollagen får skadestatistiken att vända neråt", konstaterar Tuominen.

Handlingsprogrammet med målet att minska de nationella hälsoskillnaderna är att sänka alkoholkonsumtionen till 2003 års nivå (9,4 liter 100 % alkohol/person) eller under denna före utgången av innevarande år. Målet kommer inte att nås helt även om konsumtionen har sjunkit från 10,5 liter till 10 liter under programmet som genomförs åren 2008-2011.

Mäns rökning har minskat betydligt

Rökning som orsak till hälsoskillnader dödar ungefär lika många som alkohol. Rökning bland män är vanligare än bland kvinnor. År 2010 rökte ungefär 23 procent av männen dagligen, av kvinnorna ungefär 16 procent. Tobaksrökningen bland män har dock minskat tydligt under åren. Ännu år 1990 rökte 33 procent av männen dagligen. Tobaksrökningen bland kvinnor har däremot förblivit densamma eller tidvis även ökat.

Lagstiftning som begränsar rökning samt ökad hälsomedvetenhet har minskat rökning avsevärt under de senaste årtiondena.

"Denna utveckling sammanhänger med en intressant observation. När hälsofarorna med rökning blev allmänt kända, vände rökningen bland män tydligt neråt. Rökningen bland kvinnor däremot ökade ännu flera årtionden samtidigt som tobaksindustrin marknadsförde rökningen som en del av kvinnornas frigörelse", säger Tuominen.

Även annan statistik talar sitt bistra språk om hälsoskillnader mellan män och kvinnor. Av männen lider 43 procent av högt blodtryck men endast 29 procent av kvinnorna. Männen insjuknar oftare i kranskärlssjukdom jämfört med kvinnorna. Ett exempel på skillnader i kost är att år 2009 konsumerade över hälften av männen och mindre än en tredjedel av kvinnorna en liten mängd bär och frukt.  

Kulturella faktorer har betydelse

Kulturella faktorer förklarar å sin sida hälsoskillnaderna; framför allt alkoholkonsumtion och rökning, men det är svårt att inverka på dessa.

"Hälsoskillnaderna mellan män och kvinnor har minskat, men skälet till det är att kvinnor dricker och röker numera mer än, till exempel, för 40 år sedan. Ännu på 1970-talet fick kvinnor inte gå ensamma på restaurang och endast "dåliga kvinnor" rökte på gatan. Nuförtiden får man ju inte ens röka annanstans. Samhällets rättsregler är också en avspegling av kulturen, närmare bestämt en fördömande kultur eller en kultur i avsaknad av fördömande ", säger Tuominen.

Inom social- och hälsovårdsministeriets förvaltningsområde har man under den senaste tiden undersökt mycket effekterna av en svag social och ekonomisk ställning på hälsoskillnaderna. Man har konstaterat att av skillnaderna i dödlighet beror ungefär hälften bland männen och ungefär en tredjedel bland kvinnorna på levnadsvanorna.

"Med hela befolkningens välfärd i åtanke är det motiverat att lyfta fram männens överdödlighet som den överlägset största utmaningen i den riksomfattande jämställdhetspolitiken", föreslår Tuominen.  

I strategin för social- och hälsopolitiken konstateras att de stora välfärds- och hälsoskillnaderna mellan befolkningsgrupperna och könen inte försvinner enbart genom social- och hälsovårdens åtgärder: det effektivaste sättet att minska skillnaderna är genom nära samarbete mellan olika förvaltningsområden. Arbetet ska fokuseras på särskilt barn och unga för att hälsoskillnaderna ska bli mindre i framtiden.

Redaktör Ritva Kosonen