Palvelujen menot ja rahoitus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä vuonna 2023. Hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset olivat vuonna 2024 yhteensä noin 24,6 miljardia euroa.

Suurimmat menoerät olivat:

• Erikoissairaanhoito: 8,7 miljardia
• Iäkkäiden palvelut: 5,3 miljardia
• Perusterveydenhuolto: 4,0 miljardia
• Vammaisten palvelut: 2,8 miljardia

Hyvinvointialueiden (ja Helsingin kaupungin) rahoitus lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen muodostuu valtion yleiskatteellisesta rahoituksesta. Hyvinvointialueet saivat vuonna 2024 valtion rahoitusta yhteensä 24,1 miljardia euroa, joka muodostaa 98 % hyvinvointialueiden vuoden 2024 sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokustannuksista. Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, mutta valtion rahoituksen lisäksi ne saavat mm. maksu- ja myyntituloja (otettu huomioon nettokustannuksissa). Näitä toimintatuloja hyvinvointialueet saivat vuonna 2024 yhteensä noin 3,8 miljardia euroa. 

Suurimman osan sosiaali- ja terveyspalveluista hyvinvointialueilla toteuttaa julkiset palveluntuottajat (ml. hyvinvointialueyhtymät). Tämän lisäksi hyvinvointialueet ostivat vuonna 2024 palveluja muilta kuin julkisyhteisöiltä noin 5,3 miljardia euroa, mikä on noin 22 % hyvinvointialueiden nettokustannuksista. 

Sosiaalimenot ja terveydenhuoltomenot

EU kokoaa kaikista jäsenmaistaan tiedot sosiaalimenoista (Social Protection Expenditure) ja terveydenhuoltomenoista. Näissä tilastoissa on hyvinvointialueiden järjestämien palvelujen kustannusten lisäksi mukana myös muita sosiaali- ja terveyskustannuksia.

Suomen sosiaalimenot eli sosiaaliturvan menot olivat vuoden 2024 ennakkotiedon mukaan yhteensä 90,9 miljardia euroa. Se oli noin 33 prosenttia BKT:sta, mikä on EU:n keskitasoa.

• Sosiaalimenoihin sisältyvät hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi lakisääteiset eläkkeet, sairausvakuutus, työttömyysturva, lapsilisät, asumistuki sekä eräät muut menot. Suurin menoerä on eläkkeet.

Lisätietoja THL:n sivuilta:

• Sosiaaliturvan menot ja rahoitus - THL

Terveydenhuoltomenot olivat vuoden 2022 ennakkotiedon mukaan yhteensä 25,9 miljardia sisältäen akuutin terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon. Tämä vastaa noin 9,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.

• Mukana ovat muun muassa kunnalliset terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon palvelut (muun muassa vanhusten ja vammaisten laitoshoito, asumispalvelut, kotipalvelut ja omaishoidon tuki) sekä sairausvakuutus ja työterveyshuolto.
• Näissä menoissa on mukana julkisen rahoituksen lisäksi asiakkaiden ja työnantajien maksamat kustannukset. Vuonna 2022 terveydenhuoltomenojen julkisen rahoituksen osuus oli 78,6 prosenttia ja yksityisen rahoituksen osuus 21,4 prosenttia.

Lisätietoja THL:n sivuilta:

• Terveydenhuollon menot ja rahoitus - THL