STM:n tiedotteet: Uusimmat

Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys julkaistu

Wed, 8 Feb 2012 11:05:00 +0300

Virkamiespohjainen kunnallishallinnon rakenneryhmä luovutti Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne -selvityksen hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle 8.2.2012. Työryhmän selvityksessä tarkastellaan sekä kuntien nykyisiä että tulevaisuuden haasteita. Kuntia analysoidaan useista eri näkökulmista tarkastelemalla palvelutarpeita, kuntataloutta, alue- ja yhdyskuntarakennetta, työssäkäyntiä ja asiointia, palveluiden järjestämistä sekä alueiden erityispiirteitä.

Tausta-aineistoja:

Valtiovarainministeriö
www.vm.fi

Valtioneuvosto
Kunta-infon webcast 8.2.2012 klo 11

Ympäristöministeriö
Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa -väliraportti (pdf, Ympäristökeskus)
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kuntauudistus (verkkouutinen 8.2.2012)

Sosiaali- ja terveysministeriö
Palvelurakenneuudistus osana kuntauudistusta

suomi.fi
www.suomi.fi/kuntauudistus

STM lähtee kuntakierrokselle

Wed, 8 Feb 2012 11:02:00 +0300

Hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistukseen tähtäävä työ jatkuu 14.2.2012 alkavalla kuntakierroksella. Kuntakierroksen aikana hallitus jalkautuu 18 paikkakunnalle kuulemaan kuntien näkemyksiä parhaista ratkaisuista omille alueilleen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta käynnistetään oma jatkotyö, jossa selvitetään palvelurakenne muodostuvien uusien peruskuntien pohjalta.

Valmistelun lähtökohtana ovat hallitusohjelman kirjaukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoittamiseen kykenevän vahvan kunnan vaihtoehtona on poikkeusmenettely, jossa kunnat voivat tarvittaessa muodostaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita.

Hallitus linjaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkotyön kuntien kuulemisten ja selvitysten jälkeen. Kun peruslinjaukset on päätetty, palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki).

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson korostaa, että kunta- ja palvelurakenneuudistus on välttämätön julkisten palveluiden kuntoon saattamiseksi sekä niiden turvaamiseksi koko maassa myös tulevaisuudessa.

"Palveluiden tarve kasvaa seuraavien 20 vuoden aikana noin kolmanneksella, samaan aikaan kuntien työntekijöistä jää eläkkeelle kaksi kolmasosaa. Palvelujärjestelmämme on oltava hyvinvointia ylläpitävä ja terveyttä edistävä riittävän monipuolisine lähi- ja muine palveluineen. Tätä uudistusta on hyvä viedä eteenpäin kuntia ja niiden asukkaita sekä työntekijöitä kuunnellen," ministeri Guzenina-Richardson toteaa.

Lisätietoja:
valtiosihteeri Sinikka Näätsaari, p. 09 160 74099
erityisavustaja Erkki Papunen, p. 09 160 74157

Kaste-ohjelman tavoitteena on vähentää ihmisten eriarvoisuutta ja uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja

Thu, 2 Feb 2012 13:53:00 +0300

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste 2012-2015) tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja palveluja asiakaslähtöisiksi. Painopistettä on siirretty ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen. Valtioneuvosto vahvisti Kaste-ohjelman torstaina 2. helmikuuta.

Kaste-ohjelman tavoitteet on jaoteltu osatavoitteiksi ja konkreettisiksi toimenpiteiksi. Terveyseroja kavennetaan kehittämällä erityisesti riskiryhmille kohdennettuja ja kannustavia keinoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Syrjäytymisuhan alla olevia nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistyviä tuetaan kouluttautumaan ja osallistumaan työelämään. Lisäksi vapautuvien vankien sijoittumista yhteiskuntaan helpotetaan ja ammattilaisten osaamista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi lisätään. Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville lisätään matalan kynnyksen palveluja.

Tavoitteina ovat asiakaskeskeiset ja taloudellisesti kestävät sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut. Tällä hetkellä peruspalvelut eivät toimi kaikissa kunnissa riittävän hyvin. Palveluja ei saada joka paikassa riittävästi ja laadussa on puutteita.

Palveluja parannetaan esimerkiksi uudistamalla perusterveydenhuollon palvelukokonaisuuksia ja ottamalla käyttöön etäpalvelumalleja, kuten etäkonsultaatio sekä pyörillä kulkevat ja nettipohjaiset palvelut. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon tiedon hallintaa ja tietojärjestelmien toimivuutta tehostetaan.

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan. Esimerkiksi ammattilaisten erityisosaamista lisätään lasten ja nuorten normaaleissa toimintaympäristöissä, kuten kodeissa, päiväkodeissa ja kouluissa, jolloin voidaan vähentää laitoshoidon tarvetta. Myös lastensuojelun avohuoltoa ja perhehoitoa parannetaan. Ikäihmisten palvelujen rakennetta ja sisältöä uudistetaan. Esimerkiksi kuntoutusta ja kotiin saatavia palveluja monipuolistetaan ja lisätään sekä uudenlaisia ympärivuorokautisen hoivan ratkaisuja kehitetään. Myös omaishoitoperheiden tukimuotoja parannetaan.

Lisäksi Kaste-ohjelmalla halutaan vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden osaamista, uudistaa johtamiskäytäntöjä sekä lisätä työhyvinvointia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma on strateginen ohjausväline, jolla uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Tarkoituksena on, että kunnat ja järjestöt sekä muut valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset toimijat tekevät yhteistyötä, jotta uudistukset toteutuvat. Kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät voivat hakea valtionavustuksia kehittämishankkeisiinsa. Hankerahoitukseen on käytettävissä 17,5 miljoonaa euroa vuosittain. Hankkeiden on nivouduttava kuntien ja kuntayhtymien perustyöhön, jotta uudistukset ovat kestäviä ja hyvät käytännöt juurtuvat ja leviävät.

Lisätietoja

apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, p. 9 160 73859
neuvotteleva virkamies Salme Kallinen-Kräkin, p. 9 160 73228

Euroopan komissio ehdottaa yhteistyön tiivistämistä terveysuhkien torjunnassa

Thu, 2 Feb 2012 13:34:00 +0300

Euroopan komissio ehdottaa, että valtioiden rajat ylittäviä terveysuhkia alettaisiin torjua nykyistä enemmän EU:n yhteisin toimin. Komissio antoi päätösehdotuksensa joulukuussa 2011. Komission ehdotus kaventaisi jäsenmaiden toimivaltaa kriiseissä, joissa voidaan tarvita nopeaa päätöksentekoa ja toimintaa. Valtioneuvosto päätti 2. helmikuuta lähettää asiaa koskevan kirjelmän eduskunnalle.

Ehdotetulla päätöksellä säänneltäisiin vakavien terveysuhkien seurantaa ja torjuntaa sekä näihin liittyvää valmiussuunnittelua. Uhat voivat olla esimerkiksi tartuntatauteja, muita biologisia tai kemiallisia uhkia, tai ilmastonmuutoksen aiheuttamia helle-, pakkas- ja myrskyuhkia.

Ehdotus koskisi rokotteiden yhteishankintaa ja tartuntatautien jatkuvaa seurantaa, varhaisvaroitusjärjestelmän perustamista sekä uhkiin reagoimisen yhteensovittamista, komission hyväksymiä yhteisiä tilapäisiä kansanterveystoimia ja yhteistä kriisiviestintää. Jäsenvaltiot velvoitettaisiin raportoimaan komissiolle terveydenhuollon valmiussuunnittelusta ja huoltovarmuudesta. Ehdotus sisältää myös säännöksiä henkilötietojen ilmoittamisesta varoitusjärjestelmään.

Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyisivät ehdotuksen, sillä siirrettäisiin kriisivalmiuteen liittyvää kansallista päätös- ja toimeenpanovaltaa komissiolle. Komission ehdotuksen mukaan koko Euroopan unionin väestöä uhkaavia vaaroja voitaisiin torjua yhteisesti tarvittaessa ohi kansallisen lainsäädännön. Jäsenvaltion tulisi kuulla muita jäsenvaltioita, ennen kuin se toteuttaa kansanterveystoimia terveysuhkan torjumiseksi.

Valtioneuvosto kannattaa EU:n yhteisen kriisivalmiuden kehittämistä niin, että se perustuu vapaaehtoiseen yhteistyöhön ja tietojenvaihtoon. Komission ehdotuksen arvioidaan hidastavan ja heikentävän alueellista ja paikallista riskinhallintaa ja kriisiviestintää.

Valtioneuvosto katsoo, että jo nyt tehtävä yhteistyö ja raportointi Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen ECDC:n kanssa on riittävää. Sen sijaan kemiallisten uhkien torjuntaan tarvitaan EU:ssa oma toimintamalli.

Lisätietoja:

valmiusjohtaja Olli Haikala, puh. 09 160 73214

Järjestöille 277 miljoonaa euroa RAY:n tuotoista

Thu, 2 Feb 2012 13:33:00 +0300

Yli 800 yleishyödyllistä järjestöä ja säätiöitä saa tänä vuonna yhteensä 277,5 miljoonaa euroa Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta. Avustuksilla rohkaistaan järjestöjä kehittämään uusia toimintamuotoja ja parantamaan järjestöjen toimintavalmiuksia.

Valtioneuvosto päätti Raha-automaattiyhdistyksen tuoton jaosta tänään 2. helmikuuta 2012. Valtioneuvosto jakoi avustukset Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen jakoehdotuksen mukaisesti muutamia muutoksia lukuun ottamatta. Osa järjestöjen tilojen hankintaan hakemista investointiavustuksista jaetaan vasta myöhemmin.

RAY:n tuottoja jaetaan avustuksina yleishyödyllisille järjestöille, joiden toiminta täydentää julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Avustuksia suunnataan toimintaan, jolla vahvistetaan terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia, ehkäistään ongelmia ja autetaan ongelmia kohdanneita ihmisiä.

Avustuksia haki 1 170 järjestöä ja säätiötä. Avustuksia haettiin 2 367 kohteeseen, hankkeeseen tai toimintoon. Haettujen avustusten yhteismäärä oli 487 miljoonaa euroa. Haettujen avustusten määrä väheni hieman edellisvuodesta (423 milj.euroa vuonna 2011). Avustuksia myönnettiin 756 hakijalle yhteensä noin 1 500 kohteeseen.

Lisätietoja

ylitarkastaja Markus Seppelin puh. (09) 160 73828

Yksittäisistä hankkeista saa tietoa verkosta

www.ray.fi tai Raha-automaattiyhdistyksen avustusosastolta puh. (09) 43701.

Ministeri Risikko: Työkyvyn ylläpito vaatii työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä

Mon, 30 Jan 2012 09:32:00 +0300

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon mukaan työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon tiivis yhteistyö on välttämätöntä pitkittyvien sairauslomien ja työkyvyttömyyden vähentämisessä.

"Terveyden ja työkyvyn edistäminen sekä työhönpaluun tukeminen on työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä, johon työterveyshuolto tuo mukaan oman asiantuntemuksensa. Laadukas työterveyshuolto toteutuu, kun yhteistyö työpaikkojen kanssa on sujuvaa ja suunnitelmallista", sanoi ministeri Risikko puhuessaan tänään Atrian työterveysaseman vihkiäistilaisuudessa Nurmossa.

Ensi kesäkuun alussa astuu voimaan lakimuutos, jonka tavoitteena on puuttua pitkittyviin sairauspoissaoloihin mahdollisimman varhain.

"Uusi laki määrittelee työkyvyn arvioinnin vaiheet: Ensin työterveyslääkärin on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky. Sen jälkeen työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto yhdessä selvittävät työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työntekijän on toimitettava Kelalle lausunto työkyvystään ja mahdollisuudestaan jatkaa työssä viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on kahden vuoden aikana maksettu 90 arkipäivää."

Risikko korosti kuitenkin, että olennaisinta on varhainen puuttuminen, ei laissa annettu aikaraja:

"Aktiivisessa yrityksessä ja työterveyshuollossa asioihin on yhdessä puututtu jo paljon aikaisemmassa vaiheessa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Atrialla käytössä olevat esimiehen ja työntekijän väliset, työhyvinvointia kartoittavat ja tukevat keskustelut, jotka aloitetaan heti, kun merkkejä työkyvyn heikkenemisestä on huomattu."

Lisätietoja

Erityisavustaja Suvi Aherto, puh. 050 349 6121, etunimi.sukunimi@stm.fi

OECD pitää Suomen varhaiskasvatusta laadukkaana

Tue, 24 Jan 2012 16:38:00 +0300

Sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tiedottavat

Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on positiivisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oppimiseen sekä köyhyyden ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseen. OECD:n laatiman varhaiskasvatuksen maaprofiilin mukaan Suomi sijoittuu eri maiden vertailussa kärkipäähän useilla laadun arvioinnin osa-alueilla. Esimerkiksi varhaiskasvatushenkilöstön koulutustaso ja kasvatushenkilöstön määrä suhteessa lasten määrään ovat korkeampia kuin OECD-maissa keskimäärin. Myös henkilöstön mahdollisuudet täydennyskoulutukseen ovat hyvät.

Suomalaisessa ja pohjoismaisessa varhaiskasvatuksessa varhaislapsuuden pedagogiikka yhdistyy perheille tarjottavaan hyvinvointipalveluun. Sekä lapsen hoidolliset, kasvatukselliset ja opetukselliset tarpeet että vanhempien tarpeet saada lapselleen hoitopaikka otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti yhden järjestelmän piirissä. OECD pitää tätä mallia hyvänä, ja sitä tavoitellaan laajasti myös muissa OECD-maissa.

Työntekijöiden pysyvyys ja alan houkuttelevuus ovat tärkeitä varhaiskasvatuksen laadun takaamisessa. OECD:n mukaan riittävän korkea palkkaus, etenemismahdollisuudet ja työn kuormittavuuden vähentäminen auttavat henkilöstön sitouttamisessa. Vain pieni osa varhaiskasvatushenkilöstöstä on miehiä, mitä OECD pitää Suomen ja monen muun hankkeeseen osallistuneen maan haasteena.

Laadukas varhaiskasvatus on nähtävä myös lapsen oikeutena

Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä on Suomessa kansainvälisesti tarkasteltuna alhainen. Kansainvälistä vertailua vaikeuttavat maiden erilaiset järjestelmät sekä varhaiskasvatuksen määrittelyt.

Suomessa oli vuoden 2010 lopussa 3-vuotiaista lapsista kunnan ja yksityisen päivähoidon piirissä yhteensä 68 prosenttia ikäluokasta ja 5-vuotiaista lapsista 78 prosenttia. Vaikka naiset ovat muissa maissa vähemmän työelämässä, heidän lapsensa ovat kuitenkin suomalaisia lapsia useammin varhaiskasvatuksen piirissä. Laadukas varhaiskasvatus onkin tärkeää nähdä myös lapsen oikeutena.

Hallitusohjelman mukaan laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö asettavat kevään 2012 kuluessa laaja-alaisen työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella laki varhaiskasvatuksesta. Hallitusohjelman mukaisesti varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2013 alusta.

OECD kannustaa kehittämään varhaiskasvatuksen laatua

OECD julkisti varhaiskasvatuksen laatukäsikirjan Oslossa pidetyssä seminaarissa 24.1.2012. Käsikirja on kehitetty OECD:n varhaiskasvatuksen laatuhankkeessa, johon myös Suomi osallistui. Käsikirja tarjoaa työvälineitä päätöksentekijöille varhaiskasvatuksen laadun arvioimiselle ja parantamiselle. Käsikirjan ohella jäsenmaille laadittiin myös kansalliset maaprofiilit. Suomen maaprofiili paneutuu henkilöstön osaamisen, koulutuksen ja työolojen parantamiseen.

Lisätutkimusta tarvitaan vielä muun muassa johtajuuden, koulutusten sisältöjen ja työolosuhteiden vaikutuksesta varhaiskasvatuksen laatuun ja lasten kehitykseen. Myös varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta tarvitaan tutkimustietoa.

Lisätietoja

neuvotteleva virkamies Tarja Kahiluoto, STM, p. 050 380 6527

ylitarkastaja Anna Mikander, OKM, p. 09 160 77256

Ministeri Guzenina-Richardson: Suomi voisi ottaa oppia Ruotsin onnistumisista ikäihmisten kohtelussa

Tue, 24 Jan 2012 13:31:00 +0300

"Ikäihmisten oikeudet ja heidän kohtelunsa puhuttavat sekä Suomessa että Ruotsissa. Molemmissa maissa on ongelmia, mutta myös onnistumisia", ministeri Guzenina-Richardson kertoo.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson tapaa Ruotsin lapsi- ja vanhusasiainministeri Maria Larssonin Tukholmassa keskiviikkona 25. tammikuuta 2012. Hän vierailee myös Västeråsin Mälarkodissa, jossa viisikymmentä suomea puhuvaa vanhusta saa hoitoa omalla kielellään. Mälarkodin tiloissa toimii myös alueen suomalaisjärjestöjen kulttuurikeskus.

"Ruotsissa asuu yli 60 000 Suomessa syntynyttä, jotka ovat jo juhlineet 65-vuotissyntymäpäiviään. 80 vuotta täyttäneitä on yli 10 000. Suomenkielisiä hoitopaikkoja Ruotsissa on vain 250. Tässä asiassa Ruotsilla on roimasti parannettavaa."

Matkan tarkoituksena on käydä läpi etenkin ruotsalaisia viime aikoina puhuttanutta Carema-tapausta sekä kuulla sellaisista hyvistä kokemuksista, joista voisi Suomessakin ottaa oppia. Guzenina-Richardsonin mukaan Suomen ja Ruotsin vanhuskeskustelussa on myös eroja.

"Meillä Suomessa vanhukset esitetään usein ongelmana ja toimenpiteitten kohteena. Ruotsalaisessa keskustelussa heidät on nähty enemmän täysivaltaisina ja arvostettuina kansalaisina, joilla on oikeudet ja mielipide. Ikäihmisten asema ei ole yksin lakeja ja budjettipäätöksiä, kyse on myös kunniasta ja kunnioituksesta. Tässä asiassa meillä on naapureilta opittavaa."

Muina vierailun aiheina ovat kokemukset päihdehuollosta ja perheitten sosiaalisesta tuesta.

"Minua kiinnostaa ruotsalainen rattijuoppojen hoitomalli. Ruotsissa rattijuopot velvoitetaan ottamaan apua vastaan. Suomessa on kokeiluna muutamilla alueilla tarjottu mahdollisuutta keskusteluun heti kiinnijäämisen yhteydessä, mutta se on ollut vapaaehtoista, eikä suosittua. Hieman harmittaa, että suomalaiseen keskusteluun on iskostunut sana "pakkohoito" Ruotsin mallista keskusteltaessa. Sana on voimakas ja herättää vääriä mielikuvia. Olen tämän asian tiimoilta kutsunut Suomen vastuuministerit koolle pohtimaan oman rattijuoppojen hoitoonohjauksemme kehittämistä nopealla aikataululla."

Lisätietoja:

erityisavustaja Martta October, p. +358 44 034 0343

Työkyky on arvioitava 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen

Thu, 19 Jan 2012 13:35:00 +0300

Pitkittyvissä työkyvyttömyystapauksissa työterveyslääkärin on jatkossa arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky. Lisäksi työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työntekijän on toimitettava Kansaneläkelaitokselle (Kela) lausunto työkyvystään ja mahdollisuuksistaan jatkaa työssä viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä.

Jotta Kansaneläkelaitos saa ajoissa tiedon pitkittyvistä sairauspoissaoloista, sairauspäivärahaa on haettava nykyisen neljän kuukauden sijasta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään siinä vaiheessa, kun poissaolo on jatkunut kuukauden.

Tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia puuttua pitkittyviin työkyvyttömyyksiin riittävän varhain. Menettely tukee työkyvyn palautumista ja helpottaa työntekijän paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen.

Lainmuutos on yksi hallituksen toimenpiteistä työurien pidentämiseksi. Uusi menettely pohjautuu valtiosihteeri Eeva Kuuskosken vetämän Työhyvinvointityöryhmän ja johtaja Jukka Ahtelan Työelämäryhmän linjauksiin ja sisältyy hallitusohjelmaan.

Hallitus esitti asiaa koskevien lakien vahvistamista torstaina 19. tammikuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina. Lait tulevat voimaan 1. kesäkuuta 2012.

Lisätietoa

hallitussihteeri Virpi Korhonen, p. 09 160 73259, etunimi.sukunimi@stm.fi

EU:n teemavuosi 2012: Aina on oikea ikä

Tue, 17 Jan 2012 09:02:00 +0300

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos tiedottavat

Vuosi 2012 on Euroopassa aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi. Ennusteiden mukaan noin joka kolmas eurooppalainen on vuonna 2060 yli 65-vuotias. Teemavuosi haluaa herättää päättäjät ja kansalaiset toimimaan ja huomaamaan, että mielekäs työteko, mahdollisuus oppia ja terve ikääntyminen onnistuvat missä iässä tahansa. Suomessa teemavuodesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö ja käytännön koordinoinnista Työterveyslaitos.

Teemavuoden taustalla on ajatus aktiivisesta ikääntymisestä, siitä että myös vanhemmilla ihmisillä on oikeus osallistua täysillä yhteiskunnan ja yhteisönsä toimintaan, jatkaa työuraansa ja saada tukea itsenäiseen elämään. Eri ikäisten yhteistyö ja kohtaamiset halutaan nostaa arvoonsa.

Suomessa ikääntyneen väestön määrä kasvaa lähivuosina nopeammin kuin useimmissa muissa maissa. Samalla työikäisten määrä vähenee. Tämä asettaa haasteita yhteiskunnalle. Esimerkiksi työvoima, eläkkeet ja terveyshuoltojärjestelmä on sopeutettava uusiin tarpeisiin ja talouden realiteetteihin.

Tule mukaan ja osallistu teemavuoteen

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Työterveyslaitos haastavat kansalaiset, kunnat, järjestöt, yritykset, työmarkkinajärjestöt ja muut kiinnostuneet mukaan. Teemavuoteen voi osallistua tiedottamisella tai järjestämällä tapahtumia, tempauksia tai muuta ohjelmaa − mielikuvitus antaa rajat.

Teemavuodelle on asetettu monia tehtäviä:

Työurien tukeminen ja pidentäminen niiden alku,- keski- ja loppupäästä. Hyvään työelämään kuuluu mm. eri-ikäisten osaamisen ja yhteistyön kehittäminen, ikäjohtaminen ja sukupuolten tasa-arvo.
Elinikäisen oppimisen tukeminen. Tällä tarkoitetaan mm. ikääntyvien tietotekniikan käytön hallintaa ja ikäihmisen yliopistojen toiminnan näkyvyyden lisäämistä.
Aktiivisen ikääntymisen tukeminen ja nopeasti kasvavan väestönosan potentiaalin parempi tunnistaminen ja hyödyntäminen. Miten senioripalvelujen avulla voidaan turvata aktiivinen toimijuus ja osallisuus itselle mielekkäällä tavalla?
Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden tukeminen. Tämä tapahtuu edistämällä kaikenikäisten kohtaamisia eri tavoin.

Teemavuoden aikana levitetään tietoa aktiiviseen ikääntymiseen liittyvistä haasteista, toimivista ratkaisumalleista ja toimintatavoista.

Tapahtumat, puhujapankki ja hyvät esimerkit netissä

Työterveyslaitos kokoaa teemavuoden verkkosivuille listaa tapahtumista, hyvistä käytännöistä ja asiantuntijalistaa puhujista.

Lisätietoja

osaamiskeskusjohtaja, professori Anneli Leppänen, Työterveyslaitos,
p. 030 474 2524, 040 506 6186, etunimi.sukunimi@ttl.fi,(teemavuoden organisointi)
erikoistutkija Marjo Wallin, Työterveyslaitos, p. 030 474 2692, 043 824 1527, etunimi.sukunimi@ttl.fi, (teemavuoden sihteeri)
ylitarkastaja Marja-Leena Hiltunen, STM, p. 09 160 73845, etunimi.sukunimi@stm.fi, (koordinointi EU:n kanssa)

Työryhmä: Lääkkeitä tutkivien laboratorioiden yhteistyötä parantaisivat yhteiset työtilat

Fri, 13 Jan 2012 13:56:00 +0300

Lääkkeitä ja lääkeaineita sisältäviä näytteitä tutkivien ja analysoivien laboratorioiden yhteistyötä on lisättävä. Asiaa selvittäneen työryhmän mukaan yhteistyötä voidaan lisätä nykyisissä laboratoriotiloissa organisaatiorakenteita muuttamatta. Jatkossa selvitetään, voisivatko laboratoriot toimia yhteisissä tiloissa.

Lääkkeitä ja lääkeaineita sisältäviä näytteitä tutkivat ja analysoivat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) laboratorio, Tullilaboratorio, Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) laboratorio ja Keskusrikospoliisin Rikostekninen laboratorio. Valvontalaboratoriot tutkivat ja analysoivat esimerkiksi maahan tuotavia valmisteita ja tuottavat tietoa valvontaa varten.

Työryhmän mukaan erityisesti Fimean laboratorion ja Tullilaboratorion yhteistyö yhteisissä tiloissa on kannatettava ja vaatii jatkoselvittelyä. Yhteistyö yhteisissä tiloissa toteutuisi joko nykyisissä rakennuksissa perusteellisen korjausrakentamisen jälkeen tai uudisrakennuksessa.

Osaamiskeskuksen sijaittava lähellä valvottavia kohteita

Lääkkeiden ja lääkeainenäytteiden tutkimisen keskittäminen osaamiskeskukseen helpottaisi lääkeväärennösten, muuntohuumeiden ja lääkeaineita sisältävien ravintolisien tunnistamista ja valvontaa. Työryhmän mukaan valvontalaboratorioiden tulisi sijaita pääkaupunkiseudulla, lähellä valvottavia kohteita. Laboratorioiden sijainti lähellä toisiaan tai samassa rakennuksessa mahdollistaisi laitteiden ja tilojen yhteiskäytön ja lisäisi yhteistyötä.

Työryhmän mukaan laboratoriot voisivat tehdä yhteisiä laitehankintoja. Myös valvontaprosessien tehostamisella voitaisiin lisätä valvonnan vaikuttavuutta. Lääkeaineiden pitoisuus- ja puhtausmääritykset ja farmaseuttiset tutkimukset voitaisiin keskittää Fimean laboratorioon ja tuntemattomia aineita sisältävien näytteiden analysointi Tullilaboratorioon tai Rikostekniseen laboratorioon.

Lisäksi työryhmä esittää, että nykyisen lainsäädännön mahdollisuudet hillitä muuntohuumeongelmaa olisi arvioitava. Työkaluja olisi kehitettävä myös muiden vaarallisten aineiden valvontaan. Elintarvike- ja lääkelainsäädäntöä olisi tarkistettava niiden rajapinnoilla olevien tuotteiden valvonnan parantamiseksi.

Työryhmä luovutti selvityksensä sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle 13. tammikuuta 2012. Ministeri Risikko totesi kannattavansa työryhmän esitystä yhteistyön tiivistämisestä, sillä yhteistyön tiivistäminen on kaikkien etu.

"Laboratorioiden yhteistyön tiivistäminen lisää valvonnan vaikuttavuutta. Sillä on myös myönteinen vaikutus ihmisten terveyden turvaamiseen. Seuraavaksi tarkennetaan, millaisia lainsäädännön muutoksia tarvitaan, kuinka tilakysymykset ratkaistaan ja millaisessa aikataulussa muutoksia voidaan toteuttaa. Kutsun valvontalaboratorioista vastaavat ministerit keskustelemaan näistä kysymyksistä saman pöydän ääreen", ministeri Risikko lupasi.

Lisätietoja

osastopäällikkö, ylijohtaja Päivi Sillanaukee, p. 09 160 73313
neuvotteleva virkamies Ulla Närhi, p. 09 160 74146

OKM ja STM asettivat yhteisen terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän

Fri, 13 Jan 2012 13:31:00 +0300

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö tiedottavat

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ovat asettaneet yhteisen, terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän. Ohjausryhmän toimikausi on 15.12.2011 - 31.5.2015.

Hallituskaudella 2007-2011 toimi kaksi erillistä, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asettamaa neuvottelukuntaa, jotka kumpikin käsittelivät terveyteen ja liikuntaan liittyviä asioita. Yhteisen ohjausryhmän perustamisella ministeriöt haluavat vahvistaa toimivaa poikkihallinnollista yhteistyötä.

Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän tehtävänä on muun muassa analysoida
väestön fyysistä aktiivisuutta ja tunnistaa keskeiset kehittämisen alueet. Ohjausryhmä laatii uudet linjaukset terveyttä edistävän liikunnan edistämiseksi ja tekee toimenpideohjelman, johon sisältyy suunnitelma resurssien käytöstä ja yhteisrahoitteisesta toiminnasta. Tavoitteena on mahdollisimman vahva yhteistoiminta ministeriöiden välillä.

Ohjausryhmä tehtävänä on seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta ja selvittää, miten lainsäädäntö vaikuttaa terveyttä edistävään liikuntaan.

Lisäksi tehtävänä on vahvistaa liikunnan poikkihallinnollista yhteistyötä, luoda terveyttä edistävän liikunnan yhteistyö-, tiedotus- ja asiantuntijaverkosto sekä yhdenmukaistaa näkemyksiä eri väestöryhmien terveysliikuntasuosituksista.

Ohjausryhmän puheenjohtajia ovat johtaja Taru Koivisto (STM) ja ylijohtaja Riitta Kaivosoja (OKM).

Lisätietoja

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen, OKM, p. 09 1607 7278
Ylitarkastaja Mari Miettinen, STM, p. 09 160 74720

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiahankkeissa on saavutettu hyviä tuloksia

Tue, 10 Jan 2012 12:10:00 +0300

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on tehnyt tuloksellisuustarkastuksen (1/2012) sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiahankkeista. Tarkastus koski pääosin vuosia 2003-2009. Monet raportissa todetuista epäkohdista on jo korjattu sosiaali- ja terveysministeriön oman sisäisen tarkastuksen tulosten perusteella.

Päinvastoin kuin VTV päättelee, sosiaali- ja terveydenhuollon teknologiahankkeilla on saatu aikaan valtakunnallisesti vaikuttavia tuloksia. Sähköinen lääkemääräys, sähköinen potilastiedon arkisto ja potilaiden omien tietojen katselu ovat kaikki jo käytössä osassa Suomen kunnista. Käyttöönotto myös laajenee vähitellen, kun kunnissa otetaan käyttöön uusitut tietojärjestelmät ja toteutetaan käyttäjäkoulutukset.

Kaikkia alueellisia kehittämishankkeita ei ole nostettu valtakunnallisiksi hankkeiksi. Vain parhaat hankkeet on laajennettu valtakunnalliseksi kehittämiseksi. Niiden löytyminen on kuitenkin edellyttänyt monipuolista vaihtoehtojen etsimistä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiahankkeiden tavoitteena on valtakunnallis-alueellinen tietojärjestelmä. Osa palveluista toteutetaan kansallisesti, osa alueellisina. Näin alueiden erilaiset tarpeet voidaan ottaa huomioon. Yhteistyö alueiden välillä varmistetaan yhtenäisten määrittelyjen avulla.

Terveydenhuollon palvelunantajat vastaavat omista järjestelmistään, mutta kansallisiin palveluihin liittyminen edellyttää tietojärjestelmiltä samaa sisällön ja tietoliikenteen standardointia. Terveyskeskukset ja sairaanhoitopiirit ovat perinteisesti kilpailuttaneet ja hankkineet potilastietojärjestelmänsä itsenäisesti. 2000-luvulta lähtien alueellinen yhteistyö potilastietojärjestelmähankinnoissa on asteittain lisääntynyt.

Jatkossa valtakunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä kehitetään osana hallitusohjelman mukaista tiedonhallinnan kokonaisuutta.

Lisätietoja

kansliapäällikkö Kari Välimäki, p. 09 160 73763

Seulontatyöryhmä: Kohdunkaulan syövän seulontojen ikärajat pysyvät ennallaan

Thu, 5 Jan 2012 13:19:00 +0300

Suomessa 30-60-vuotiaat naiset kutsutaan kohdunkaulan syövän seulontaan viiden vuoden välein. Tämä valtakunnallinen seulontaohjelma on vähentänyt selvästi kohdunkaulan syövän ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta Suomessa. Terveydenhuollon seulontoja pohtineen asiantuntijaryhmän mukaan seulonnan ikärajoja ei ole tarpeen laajentaa asetuksella, sillä alle 30- ja yli 60-vuotiaiden seulonnan syöpäkuolleisuutta ja -ilmaantuvuutta vähentävästä vaikutuksesta ei toistaiseksi ole riittävää tieteellistä näyttöä.

Seulontatyöryhmän mukaan ikärajojen laajentamista on kuitenkin jatkuvasti pohdittava uusien tutkimustulosten myötä; seuraavan kerran arviolta vuonna 2014.

Seulontakäytäntöihin kaivataan yhtenäisyyttä

Kohdunkaulan syövän seulonnan vaikuttavuus perustuu siihen, että mahdollisimman moni kutsun saanut osallistuu seulontaan. Suomessa otetaan paljon myös seulontaohjelman ulkopuolisia irtosolunäytteitä, joiden kustannusvaikuttavuus on heikko. Niiden käytön vähentämisestä tulisi seulontatyöryhmän mielestä laatia valtakunnallinen suositus.

Asetuksen mukaan kunnan on nyt järjestettävä kohdunkaulan syövän seulonta 30-60 -vuotiaille naisille viiden vuoden välein. Kuntien seulontakäytännöt, kuten ajanvaraus ja uusintakutsujen lähettäminen, vaihtelevat, mikä aiheuttaa laatuongelmia ja eriarvoisuutta. Seulontatyöryhmän mielestä kaikkien seulontojen ohjaukseen ja laadunvarmistukseen tarvittaisiin nimetty valtakunnallinen taho, joka kehittäisi seulontoja sekä tukisi ja ohjeistaisi kuntia seulontojen järjestämisessä.

HPV-seulonnan arviointia jatkettava

Kohdunkaulan syövän ehkäisy ja seulonta on voimakkaasti kehittyvä ala. Irtosolunäytteen oheen on tullut uutena menetelmänä tarjolle papilloomaviruksen (HPV) osoittava testaus, mutta sen vaikuttavuudesta ei ole vielä kattavasti tietoa. Suomessa on ollut käynnissä satunnaistettu HPV-seulontakokeilu osana rutiinitoimintaa vuodesta 2003 lähtien. Tutkimus on vielä kesken, joten HPV-osoituksen arviointia ja mahdollisen asteittaisen käyttöönoton suunnittelua on perusteltua edelleen jatkaa.

Mikäli HPV-tartuntoja ehkäisevä rokote otetaan mukaan rokotusohjelmaan, tämä vaikuttaa kohdunkaulan syövän seulontaohjelman suunnitteluun aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua. Seulontatyöryhmän mukaan mahdollinen HPV-rokote ei korvaa seulontaa, jolla on Suomessa saavutettu erittäin hyvät tulokset.

Laajojen seulontaohjelmien menetelmiä ja vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti

Terveydenhuollon seulontaohjelmien asiantuntijaryhmä arvioi seulontaohjelmia, niiden menetelmiä ja vaikutuksia. Seulontatyöryhmä keskittyy seulontaohjelmiin, joiden kohderyhmät ovat suuria, terveystavoitteet mittavia ja vaikutukset terveydenhuoltojärjestelmään merkittäviä. Tavoitteena on, että Suomessa on käytössä tarkoituksenmukaiset seulontaohjelmat, joissa on otettu huomioon sairastuvuus ja käytettävissä olevat voimavarat.

Lisätietoja

johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, STM, p. 09 160 73804
tutkimusjohtaja Ahti Anttila, Joukkotarkastusrekisteri, p. 09 135 33240

Työeläkeindeksien arviointi käynnistyy

Fri, 23 Dec 2011 10:15:00 +0300

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän arvioimaan työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita. Työssä sovitetaan yhteen työeläkkeiden ostovoimasta huolehtiminen, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys ja kohtuulliset työeläkemaksut. Lisäksi työryhmän tulee selvittää, minkälaisia indeksejä muiden maiden vastaavissa eläkejärjestelmissä käytetään. Työeläkeindeksien mahdollisten muutostarpeiden arviointi on kirjattu hallitusohjelmaan.

Työryhmän puheenjohtajana toimii Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala. Työryhmässä on keskeisten työmarkkinakeskusjärjestöjen ja ministeriöiden edustus. Eläkeläisiä ryhmässä edustavat Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry ja Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry. Nuorten sukupolvien näkökulmaa työhön tuo Allianssi ry.

Työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä. Nykyjärjestelmässä työeläkeindeksiin vaikuttavat sekä palkkatason että hintatason muutos. Palkkojen muutoksen painokerroin 0,2 ja hintojen 0,8. Eläkkeen alkaessa vuosiansiot tarkistetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Palkkakertoimessa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,8 ja hintatason muutoksen 0,2.

Työryhmän on saatava työnsä valmiiksi vuoden 2012 loppuun mennessä.

Lisätietoja

hallitussihteeri Inka Hassinen, STM, 09 160 73140, etunimi.sukunimi@stm.fi (työryhmän sihteeri)

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarve arvioitava yksilöllisesti

Thu, 22 Dec 2011 11:11:00 +0300

Uusi asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista korostaa apuvälinepalvelujen käyttäjälähtöisyyttä, oikea-aikaisuutta ja yksilöllistä apuvälinetarpeen arviointia. Apuvälineiden käyttöön luovutuksen perusteena ovat apuvälineen käyttäjän tarpeet. Ohjauksen ja neuvonnan on oltava riittävää.

Tarkoituksena on parantaa potilaan asemaa apuvälinepalvelun käyttäjänä ja tukea siten tämän kotona asumista ja osallisuutta. Hyvin toimivat apuvälinepalvelut voivat vähentää muiden palvelujen tarvetta.

Asetuksen mukaan apuvälineiden käyttöön luovutus edellyttää apuvälineisiin perehtyneen terveydenhuollon ammattilaisen tai kuntoutuksen apuvälineasiantuntijan tekemää käyttäjälähtöistä, oikea-aikaista ja yksilöllistä apuvälinetarpeen arviointia. Arvioinnissa on otettava huomioon potilaan toimintakyky, elämäntilanne sekä elinympäristön apuvälineen käytölle asettamat vaatimukset.

Apuvälineen tulee edistää potilaan kuntoutumista ja oman elämän hallintaa sekä tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa. Apuvälineellä voidaan myös korvata sairauden tai vamman aiheuttamia haittoja sekä ennaltaehkäistä mahdollisesti suurempia toimintakyvyn muutoksia. Myös eriarvoisuutta ja syrjäytymistä voidaan ennaltaehkäistä mahdollistamalla yhdenvertaiset palvelut kaikille lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden käyttäjille.

Apuvälineitä on monenlaisia, ja uusia apuvälineitä kehitetään ja otetaan käyttöön jatkuvasti. Apuvälineitä luovutetaan perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta alueella sovitun työn- ja vastuunjaon mukaisesti. Etenkin vaikea- tai monivammaisen potilaan apuvälineasioissa tarvitaan eri viranomaisten välistä yhteistyötä.

Terveydenhuoltolain mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ovat osa sairaanhoitoon liittyvää lääkinnällistä kuntoutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä apuvälineiden käyttöön luovutuksen perusteista. Uusi asetus tulee voimaan 1.1.2012, ja se vastaa nykyistä käytäntöä apuvälineiden käyttöön luovutuksessa.

Lisätietoja

hallitusneuvos Anne Koskela, p. 09 160 74340 (2.1.2012 alkaen)

Fimean lupa- ja tarkastusmaksuihin korotuksia

Thu, 22 Dec 2011 09:08:00 +0300

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut tänään asetuksen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimean) maksullisista suoritteista.

Tiettyjä palvelutoiminnan hintoja korotetaan, jotta ne vastaisivat nykyistä paremmin tehtävistä aiheutuneita kustannuksia. Korotukset kohdistuvat erityisesti lääkealan toimijoiden lupa- ja tarkastusmaksuihin. Lisäksi määritellään hinnat uusille toiminnoille, kuten apteekin palvelupisteen toimiluvalle ja verkkopalveluilmoituksen käsittelyyn.

Fimean menot katetaan pääosin keskuksen valvonta- ja palvelutoiminnasta saatavilla maksuilla. Vuonna 2012 maksujen tuottoarvio on 20 970 000 euroa.

Asetus on voimassa 1.1.2012-31.3.2013.

Lisätietoja

neuvotteleva virkamies Ulla Närhi, p. 050 568 5601

Alle 18-vuotiaiden käynnit solariumeissa halutaan lopettaa

Wed, 21 Dec 2011 15:53:00 +0300

Alle 18-vuotiaiden solariumin käytön valvontaan ehdotetaan tiukennuksia. Tarkoituksena on, että jatkossa solariumpalvelujen tuottajat velvoitettaisiin huolehtimaan, etteivät alle 18-vuotiaat pääse käyttämään solariumlaitteita ja täten altistumaan solariumin haitalliselle UV-säteilylle.

Hallitus päätti asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä 21. joulukuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle torstaina.

Lisäksi esityksen mukaan solariumin käyttöpaikalla pitäisi jatkossa olla asianmukaisesti perehdytetty henkilö, joka opastaisi asiakkaan solariumin käyttöön ja antaisi tietoa solariumin UV-säteilyn vaikutuksista. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että myös itsepalveluperiaatteella toimivissa solariumeissa paikalla olisi oltava asiakkaita opastava henkilö.

Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät lääkärin määräämät UV-säteilylle altistavat toimenpiteet ja niiden suorittaminen.

Nykyinen asetustasoinen solariumien 18 vuoden ikärajasuositus ei riitä, sillä erityisesti lapsilla ja nuorilla altistuminen solariumin UV-säteilylle lisää ihosyöpäriskiä. Riskin kasvuun vaikuttaa etenkin liika kerta-altistuminen ja ihon palaminen. Alle 35 vuoden iässä aloitettu säännöllinen solariumin käyttö lisää melanoomariskiä jopa 75 prosenttia.

Suomessa on arviolta noin tuhat paikkaa, jotka tarjoavat ihon ruskettamista solariumeissa. Tyypillisesti solariumit sijaitsevat esimerkiksi kuntosalien, uimahallien ja kauneushoitoloiden yhteydessä.

Lait tulisivat voimaan 1. heinäkuuta 2012. Palveluntuottajien tulisi viimeistään 1.1.2013 asettaa näkyvästi esille tiedot solariumlaitteen UV-säteilylle altistumisen vaaroista. Kolmen vuoden sisällä lain voimaantulemisesta heidän tulisi myös järjestää toimipisteisiinsä asiakkaiden iän tarkastaminen sekä opastusta antava vastuuhenkilö.

Lisätietoja

lääkintöneuvos Mikko Paunio, p. 09 160 74123, 050 577 1968

Vuodenvaihteen muutokset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla

Wed, 21 Dec 2011 15:02:00 +0300

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla tulee vuoden 2012 alussa voimaan useita sosiaali-, terveys- ja vakuutusalan laki- ja asetusmuutoksia.

Tiedotteen verkkoversio on päivitetty 30.12.2011.

Lomautetuille oikeus täyteen työttömyyspäivärahaan, osa-aikatyön määrittely lievenee

Lomautuksen takia lyhennettyä työviikkoa tekevät saavat edelleen lomautuspäiviltä täyden työttömyyspäivärahan. Laki koskee niitä työntekijöitä, joiden viikoittaista työaikaa on lyhennetty vähintään yhdellä päivällä. Aiemmin määräaikainen käytäntö muuttuu nyt pysyväksi.

Lisäksi osa-aikatyön määrittelyä lievennetään nykyisestä. Jatkossa työ katsotaan osa-aikaiseksi, jos työaika on korkeintaan 80 prosenttia kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Nykyään osa-aikatyön raja on 75 prosenttia. Osa-aikatyötä työnantajasta riippuvista syistä tekevillä työntekijöillä on oikeus soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Muutoksen seurauksena yhä useampi osa-aikatyöntekijä on palkan lisäksi oikeutettu soviteltuun työttömyyspäivärahaan.

Lomautettujen ja osa-aikaisten työntekijöiden asema paranee
(Tiedote 22.12.2011)

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudet asiakasmaksut voimaan 1.1.2012

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja tarkistetaan lain mukaan joka toinen vuosi kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Samalla tarkistetaan kotona annettavan hoidon tulorajoja ja laitoshoidon vähimmäiskäyttövaroja työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudet asiakasmaksut (Tiedote 17.11.2011)

Terveydenhuollon kansalliset tietojärjestelmäpalvelut saavat oman rahaston

Kansaneläkelaitokseen perustetaan uusi rahasto (palvelurahasto), jolla rahoitetaan terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja sähköisen lääkemääräyksen toteutus ja ylläpito. Palvelurahasto erottaa aiempaa selvemmin nk. Kanta-palvelujen rahoituksen Kelalle kuuluvien muiden tehtävien rahoituksesta.

Terveydenhuollon kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen rahasto (Tiedote 8.12.2011)

Sähköisen lääkemääräyksen käyttömaksut on vahvistettu

Sähköisen lääkemääräyksen käyttömaksuja aletaan periä apteekeilta vuoden 2012 ja kunnalliselta terveydenhuollolta vuoden 2013 alusta. Apteekkien maksu perustuu apteekin toimittamien sähköisten lääkemääräysten lukumäärään ja se on 0,039 euroa lääkemääräykseltä. Kunnallisen terveydenhuollon maksu perustuu asukaslukuun. Maksu on vuosittain 0,254 euroa asukkaalta. Sairaanhoitopiiri suorittaa maksun kuntien puolesta.

Sähköisen lääkemääräyksen käyttömaksut on vahvistettu (Tiedote 2.11.2011)

Lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa

Vuoden 2012 alusta perhehoidosta tulee laitoshoitoon nähden ensisijainen sijaishuollon muoto. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää laitoshoitona vain, jos sitä ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla muualla.

Samalla perhehoitajien ennakkovalmennus tulee pakolliseksi ja perhehoitajille turvataan riittävä tuki sijoituksen aikana. Perhehoitajien vähimmäispalkkio nostetaan 650 euroon.

Vuoden 2012 alusta kaikilla ilmoitusvelvollisilla on velvollisuus ilmoittaa lapsiin kohdistuvista seksuaalirikosepäilyistä suoraan poliisille ja tehdä lisäksi lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluviranomaisilla on velvollisuus ilmoittaa poliisille lapseen kohdistuneista väkivaltarikosepäilyistä. Velvollisuus koskee vakavimpia lapseen kasvuympäristössä kohdistettuja rikoksia.

Lapsen sijaishuolto järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa (Tiedote 6.4.2011 )
Lastensuojelua ja perhehoitoa koskevia muutoksia vuosina 2011-2012 (Kuntainfo 20.9.2011)

Toimeentulotukeen tulee korotuksia

Toimeentulotuen perusosaan tulee kuuden prosentin korotus. Yksinhuoltajien toimeentulotuen perusosaa korotetaan tämän lisäksi 10 prosenttia. Näiden lisäksi toimeentulotuen perusosiin tehdään vuosittainen indeksitarkistus, joka säilyttää tuen reaalitason ennallaan. Vuoden 2012 alusta alkaen yksin asuvan henkilön perusosa on 461,05 euroa ja yksinhuoltajalle korotettuna maksettava perusosa 507,16 euroa.

Toimeentulotukeen tulee korotuksia (Tiedote 24.11.2011)

Asumistuen tulorajoja korotetaan 120 eurolla kuukaudessa

Asumistuen tulorajoja korotetaan työmarkkinatuen nousua vastaavasti 120 eurolla kuukaudessa. Lisäksi asumistukeen tulee vuokrien nousua vastaava korotus. Keskimääräisen asumistuen arvioidaan nousevan vuoden 2011 lopun 270 eurosta 282 euroon vuoden 2012 loppuun mennessä.

Lisäksi asumismenojen omavastuuosuuksiin tehdään inflaatiotarkistus. Asumistuessa hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja korotetaan 0,37 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa. Myös asuntojen lämmityksen hinta tarkistetaan energian hintojen nousun mukaisesti, vesimaksut käyttö- ja jäteveden hintojen nousua vastaavasti ja kiinteistökohtainen normi yleistä kustannuskehitystä vastaavasti.

Asumistuen tulorajoja korotetaan 120 eurolla kuukaudessa (Tiedote 24.11.2011)

Tupakan esilläpito vähittäismyynnissä loppuu

Tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpito tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden vähittäismyynnissä loppuu vuoden 2012 alusta alkaen. Vähittäismyyjä saa kuitenkin esittää ostajalle tuotekuvaston sekä luovuttaa luettelon tuotteiden hinnoista. Lainmuutos liittyy tupakan mainontakiellon toteuttamiseen. Sen noudattamista valvovat Valvira ja kuntien terveystarkastajat.

Tupakan esilläpitoon vähittäismyynnissä tulee muutoksia (Tiedote 22.12.2010)

Vuoden 2012 elinaikakerroin ja sosiaaliturvaetuuksien indeksitarkistukset

Vuonna 2012 elinaikakerroin on 0,98351. Elinaikakerroin pienentää vuonna 1950 syntyneiden vuonna 2012 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 1,649 prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2012 myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta.

Vuonna 2012 palkkakerroin on 1,291, työeläkeindeksi 2407 ja siirtymäajan indeksiluku 2663. Kelan vahvistama kansaneläkeindeksi vuodelle 2012 on 1565. Indeksitarkistukset nostavat eläkkeitä ja useita muita etuuksia. Indeksitarkistuksilla pyritään turvaamaan pitkäaikaisesti maksettavien sosiaaliturvaetuuksien todellinen arvo.

Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2012 (Tiedote 23.11.2011)
Sosiaaliturvaetuuksien indeksitarkistukset vuodelle 2012 (Tiedote 26.10.2011)
Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan 3,8 % (Kelan tiedote 14.10.2011)

Työeläkevakuutusmaksut nousevat

Vuonna 2012 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 22,8 prosenttia palkasta eli 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2011. Alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on 5,15 prosenttia palkasta ja 53 vuotta täyttäneiden 6,5 prosenttia. Työnantajan maksu on ensi vuonna keskimäärin 17,35 prosenttia.

Työeläkevakuutusmaksut nousevat (Tiedote 10.11.2011)

Työttömyysvakuutusmaksut säilyvät ennallaan

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu ja työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu pysyvät ennallaan. Vuonna 2012 palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,6 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,8 prosenttia palkasta palkkasumman 1 936 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 3,2 prosenttia palkasta.

Työttömyysvakuutusmaksut säilyvät ennallaan (Tiedote 15.12.2011)

Sairausvakuutusmaksut nousevat hieman

Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on ensi vuonna 1,22 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,39 prosenttia. Molemmat maksut nousevat 0,03 prosenttiyksikkö vuoden 2011 tasosta.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,12 prosenttia, ja palkansaajien sekä yrittäjien päivärahamaksu 0,82 prosenttia palkasta tai työtulosta. Molemmat maksut pysyvät samoina kuin vuonna 2011.

Sairausvakuutusmaksut nousevat hieman (Tiedote 10.11.2011)

Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät nousevat

Eläkkeensaajien asumistukeen vaikuttavien asumismenojen enimmäismääriä korotetaan 3,8 prosenttia. Myös asumismenoina hyväksyttäviä kiinteistönhoitomenoja tarkistetaan. Samalla hoitomenonormeja yhtenäistetään yleisen asumistuen kanssa.

Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät nousevat (Tiedote 15.12.2011)

Työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat 120 eurolla

Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat sadalla eurolla kuukaudessa. Lisäksi etuuksiin tehdään indeksikorotus, joten peruspäiväraha nousee yhteensä noin 120 eurolla kuukaudessa vuoden 2012 alusta. Peruspäivärahan korotus parantaa myös ansiosidonnaisia työttömyysetuuksia ja aikuiskoulutustukea.

Työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat 120 eurolla (Tiedote 8.12.2011)

Tapaturmavakuutusmaksujen määräytymisperusteet muuttuvat

Työtapaturmavakuutusmaksujen määräytymisperusteet uudistuvat. Vakuutusyhtiöiden on määriteltävä vakuutusmaksut siten, että ne ovat kohtuullisessa suhteessa tapaturma- ja ammattitautiriskiin sekä odotettavissa oleviin korvauskustannuksiin. Määräytymisperusteita on sovellettava yhdenmukaisesti kaikkiin vakuutuksenottajiin. Maksut tulee määritellä vakuutettujen edut turvaavalla tavalla. Vakuutusmaksuissa on otettava huomioon työnantajan ennaltaehkäisevät työturvallisuustoimet.

Tapaturmavakuutusmaksujen määräytymisperusteet muuttuvat (Tiedote 23.6.2010)

Kemikaalien määrätietoja koskevat ilmoitusrajat tarkentuvat

Vaarallisia kemikaaleja maahan tuovien ja markkinoille tai käyttöön saattavien yritysten on jatkossa ilmoitettava tarkemmat tiedot käsittelemiensä kemikaalien määristä. Tiedot on kerättävä uudella tarkkuudella vuoden 2012 alusta alkaen ja ne on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kemikaalien määrätietojen toimittamisesta (muistio)

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarve arvioitava yksilöllisesti

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden käyttöön luovutus edellyttää käyttäjälähtöistä, oikea-aikaista ja yksilöllistä apuvälinetarpeen arviointia. Arvioinnissa on otettava huomioon potilaan toimintakyky, elämäntilanne sekä elinympäristön apuvälineen käytölle asettamat vaatimukset.

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarve arvioitava yksilöllisesti (Tiedote 22.12.2011)

Fimean lupa- ja tarkastusmaksuihin korotuksia

Tiettyjä Fimean palvelutoiminnan hintoja korotetaan, jotta ne vastaisivat nykyistä paremmin tehtävistä aiheutuneita kustannuksia. Korotukset kohdistuvat erityisesti lääkealan toimijoiden lupa- ja tarkastusmaksuihin.

Fimean lupa- ja tarkastusmaksuihin korotuksia (Tiedote 22.12.2011)

Tupakkatuotteiden esilläpitokieltoa täsmennetään

Wed, 21 Dec 2011 14:37:00 +0300

Tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpito tupakkatuotteiden vähittäismyynnissä loppuu vuoden 2012 alusta alkaen. Tupakkatuotteiden tavaramerkkien esilläpito on kiellettyä myös tupakan, tupakan vastikkeiden, tupakkajäljitelmien ja tupakointivälineiden vähittäismyynnissä.

Jatkossa esimerkiksi tupakkatuotteen tavaramerkillä varustettuja tupakansytyttimiä tai savukefilttereitä ei saa pitää vähittäismyynnissä esillä. Esilläpitokiellon tavoitteena on vähentää etenkin lasten ja alaikäisten tupakointia.

Hallitus esitti lain vahvistamista keskiviikkona 21. joulukuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki torstaina. Laki tulee voimaan 1.1.2012. Lainmuutos liittyy tupakan mainontakiellon toteuttamiseen. Sen noudattamista valvovat Valvira ja kuntien terveystarkastajat.

Lisätietoja

hallitusneuvos Ismo Tuominen, p. 09 160 73787, etunimi.sukunimi@stm.fi